Metsäkadon uhka on todellinen, mutta sen torjuntaa ei edistä päällekkäisen EU-sääntelyn luominen

Finanssiala torjuu metsäkatoa sääntelyn mukaisesti. Kestävän rahoituksen sääntely edellyttää kestävyystietojen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä määrittelee, mitä voidaan pitää kestävänä sijoituksena. Kuva: Shutterstock
  • Metsäkadon torjuminen on yksi keino hillitä sekä ilmastonmuutosta että luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä
  • Finanssiala torjuu metsäkatoa kestävän rahoituksen sääntelyn mukaisesti.
  • Nyt EU-parlamentti ehdottaa komission valmisteilla olevaan metsäkatoasetukseen muutosta, jolla kiellettäisiin pankkeja ja vakuutusyhtiöitä rahoittamasta tai vakuuttamasta yrityksiä, joiden toimintaan liittyy riskiä metsäkadon aiheuttamisesta.
  • Metsäkatoriskin selvittäminen olisi pankin tai vakuutusyhtiön vastuulla.
  • Metsäkatoasetus ei liity kestävän rahoituksen sääntelypakettiin vaan on erillistä, päällekkäistä sääntelyä.
  • Finanssiala vastustaa alan sisällyttämistä asetukseen, sillä kestävän rahoituksen sääntely kattaa finanssialan metsäkatovaikutukset kattavammin ja johdonmukaisemmin.

Kiihtyvä metsäkato on todellinen ongelma sekä ilmastonmuutoksen, että luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kannalta. Kannatettavasta tavoitteesta huolimatta ehdotettu sääntely ei ole ongelmaton.

Finanssiala torjuu metsäkatoa sekä nykyisen että jo hyväksytyn, mutta vielä voimaanastumattoman sääntelyn mukaisesti. Kestävän rahoituksen sääntely edellyttää kestävyystietojen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä määrittelee, mitä voidaan pitää kestävänä sijoituksena.  

EU-parlamentti esittää finanssialan lisäystä metsäkatoasetuksen soveltamisalaan. Käytännössä pankit ja vakuutusyhtiöt eivät saisi rahoittaa tai vakuuttaa toimintaa, johon liittyy metsäkadon riski.

”Siinäkin tapauksessa, että rahoitettava tai vakuutettava toiminta ei aiheuta metsäkatoa, olisi rahoittajalla ja vakuuttajalla selvittämis- ja todentamisvastuu tästä. Ehdotettu sääntely ei kuitenkaan velvoita finanssiyhtiöiden asiakkaita luovuttamaan vaadittavia tietoja, ja niiden saaminen koko arvoketjuista voi olla mahdotonta”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Teija Miller.

Finanssiala ihmettelee, miksi yrityksen toiminnan näin tarkka selvittäminen halutaan osoittaa finanssiyhtiöiden vastuulle vielä uudessakin sääntelyssä. Metsäkadon torjuminen ja siihen liittyvät rahoittajan ja vakuuttajan velvoitteet on jo säännelty toisaalla. Eri säännösten vuoksi kerättävä tieto on käsiteltävä ja raportoitava eri tavoin. Tälläkin hetkellä on vireillä yhä uusia kestävyyslainsäädäntöhankkeita, vaikka niiden päällekkäisyyteen ja epäjohdonmukaisuuteen liittyvä vaikeus ja kustannukset on tunnistettu.

”Ehdotuksen mukainen selvitys- ja todentamisvastuu voi vähentää luottojen tarjoamista pienille yritysasiakkaille. Erityisesti pienissä hankkeissa metsäkatoasetuksen vaatimukset voivat olla suhteettoman raskaat hankkeiden kokoon nähden”, Miller arvioi.

Vaikutukset arvioitu puutteellisesti

Finanssiala on vahvasti säänneltyä. Myös metsien käsittelyä koskevat kriteerit ovat jo voimassa olevassakin säännöstössä varsin yksityiskohtaisia. Keskenään epäjohdonmukaiset ja päällekkäiset velvoitteet vaikeuttavat siten jo nykyiselläänkin rahoituspalvelujen tarjoamista.

Nyt ehdotetun soveltamisalan laajennuksen vaikutuksia ei ole voitu arvioida, koska se ei ollut mukana komission alkuperäisessä esityksessä: alkuperäinen asetus ja sen vaikutusarvioinnit kohdistuvat metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä aiheuttavien tuotteiden vientiin, tuontiin ja myymiseen. Rahoituksen ja vakuuttamisen lisäys sääntelyyn voikin tuottaa odottamattomia ja ei-toivottuja lopputuloksia. Esimerkiksi vakuuttamiskielto kohdistuisi myös lakisääteiseen, yrityksen työntekijöitä turvaavaan vakuuttamiseen.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan