Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin

PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Kuva: Thicha Satapitanon / Shutterstock
  • Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti.
  • Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä.
  • Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa.
  • PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa.
  • Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti.
  • Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että valtiovarainministeriö on alkanut valmistella merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivien eli niin sanottujen PEP-henkilöiden keräämistä kansalliseen, viranomaisten ylläpitämään tietojärjestelmään.

”FA on esittänyt PEP-rekisterin perustamista jo neljännen rahanpesudirektiivin yhteydessä. PEP-rekisteri antaisi finanssiyrityksille luotettavan tavan tunnistaa asiakkainaan olevat kotimaiset PEP-henkilöt tai heidän perheenjäsenikseen tai yhtiökumppaneikseen luettavat henkilöt”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna.

Finanssiyrityksen asiakas törmää rahanpesusääntelyyn usein PEP-kyselyn muodossa. Asiakkaalta kysytään esimerkiksi pankkitiliä avatessa, onko hän tai hänen lähipiirissään poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. PEP-lyhenne tulee englannin kielen sanoista Politically Exposed Person. Merkittävässä julkisessa tehtävässä toimiminen ei tietenkään estä asiointia, mutta määrittelyn saaneen taustoja, toimintaa ja asiointia on selvitettävä ja seurattava tarkemmin PEP-asemaan liitetyn korkeamman rahanpesuriskin takia.

Rekisteristä poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön asema voitaisiin todentaa nopeasti, luotettavasti ja tietosuojaa kunnioittaen. Linna korostaa, että rekisterissä on oltava vain sellaiset tiedot, jotka ovat olennaisia rahanpesuriskin tunnistamisessa.

”PEP-kriteeristön kannalta olennainen tieto on esimerkiksi, toimiiko henkilö poliittisen puolueen johtotehtävissä. Sen sijaan tiedot henkilön poliittisista mielipiteistä tai vakaumuksesta eivät ole relevantteja, eivätkä myöskään kuulu PEP-rekisteriin.”

Tarve luotettavalle PEP-rekisterille on selvästi kasvanut muun muassa ilmoitusvelvollisten lainsäädännöllisten velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia, ja kokemukset siitä ovat olleet hyviä.

”PEP-tietojen ilmoittamisen, keräämisen ja ylläpitämisen tulisi kuulua niille valtion toimielimille, viranomaisille ja enemmistöomisteisille yrityksille, joilla on PEP-henkilöitä palveluksessaan, sekä toissijaisesti rekisterinpitäjänä toimivalla viranomaiselle. Finanssiyritysten ja muiden ilmoitusvelvollisten tulisi voida luottaa rekisterin tietoihin eikä niiden tarvitsisi hankkia lisätietoja asiakkaalta itseltään tai muista lähteistä tämän PEP-aseman selvittämiseksi”, Linna huomauttaa.

PEP-rekisterin tietojen on oltava yhtäläisesti ja kohtuullisin ehdoin kaikkien ilmoitusvelvollisten käytössä, ja ne tulisi myös antaa ulkomaisten tietokantapalveluiden käyttöön normaalein kaupallisin ehdoin.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan