Rajat eivät pysäytä kyberrikollisia

Suomalaiset finanssimarkkinat toimivat erottamattomana osana eurooppalaisia ja globaaleja finanssimarkkinoita. Samaten finanssialaa vaanivat rikolliset toimivat monessa maassa, ja erilaisia petos- tai kyberhyökkäyskampanjoita masinoidaan usein ulkomailta. Finanssiala ry pitää välttämättömänä, että kansallisen kyberturvallisuusstrategian lähtökohdaksi otetaan kansainvälinen yhteistyö.

Pankit ovat houkutteleva kohde kyberhyökkäyksille, kuten tietomurroille, hakkeroinneille tai palvelunestohyökkäyksille. Valtaosa myös pankkien asiakkaisiin kohdistuvista rikoksista, kuten huijauksista ja petoksista, tapahtuu tietoverkkojen avustuksella. Poliisi tiedotti alkuviikosta, että sijoitushuijauksia tehtaileva ryhmä on onnistunut petkuttamaan suomalaisilta vuoden aikana lähes viisi miljoonaa euroa.

Huijarit ovat lähestyneet uhrejaan lupaamalla satumaisia tuotto-odotuksia, poliisin tiedotteessa kerrotaan. Uhrin maksama parin satalappusen summa onkin nopeasti lähes tuplaantunut. Todellisuudessa rahoja ei ole sijoitettu mihinkään, vaan tarkoitus on saada uhri koukuttumaan sijoittamiseen. Osaa uhreista on pyydetty asentamaan tietokoneeseensa etäkäyttösovellus, jonka avulla rikolliset ovat päässeet seuraamaan uhrin maksuliikennettä ja tekemään maksuja.

Jos epäilee joutuneensa huijauksen uhriksi, tulee välittömästi tehdä rikosilmoitus.

Asiakkaiden rinnalla kyberrikolliset uhkaavat myös pankkeja itseään. Valtaosa yhteiskunnan keskeisestä infrastruktuurista on yksityisen sektorin hallussa ja on tärkeää, että sekä valtio että yksityiset toimijat huolehtivat kyberturvallisuudesta asiaankuuluvasti. Vakavimmat finanssialaan kohdistuvat kyberuhat ovatkin koko digitaalisen yhteiskunnan uhkia.

”Finanssiala on edelleen verkkorikollisten ykköskohteita, joten kyberuhat on jatkossakin otettava vakavasti”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna.

Ehkä tunnetuin suomalaispankkeihin kohdistunut kyberhyökkäys tapahtui uudenvuodenaattona 2014, kun palvelunestohyökkäys lamautti ison suomalaispankin järjestelmiä. Tekijä yritti kiristää pankilta rahaa vastineeksi hyökkäyksen lopettamisesta. Pankki kieltäytyi maksamasta. Oikeus totesi tuomiossaan, että hyökkäys aiheutti pankille suurta rahallista vahinkoa ja tuntuvaa haittaa sekä pankille että sen asiakkaille.

”Tapauksessa kyse oli suomalaisen tekijän rikollisesta tempauksesta. Hyvin usein kyberrikoksia kuitenkin junailevat kansainväliset rikollisliigat. Siksi kyberrikollisuuden torjunta vaatii ehdottomasti kansainvälistä yhteistyötä,” Linna summaa.

Finanssiala ry:n lausunto kyberturvallisuusstrategiasta

Poliisin tiedote