- Suurilla sijoittajilla, kuten suomalaisilla eläkeyhtiöillä, on vihreässä siirtymässä paljon sananvaltaa.
- Ilmastotoimien ohella sijoituskohteilta vaaditaan myös luonnon monimuotoisuuden huomioimista, muistuttavat pitkän linjan poliitikko Satu Hassi sekä Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtaja Karoliina Lindroos.
Suomalaisten eläkevarat on sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti, mutta voiko niillä tehdä samalla hyvää myös ympäristölle?
”Kyllä voi”, sanoo työeläkeyhtiö Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtaja Karoliina Lindroos.
Useille suurille eli niin sanotuille institutionaalisille sijoittajille vastuullinen sijoittaminen on Suomessa jo arkipäivää. Ympäristövaikutusten ohella sijoitusvalinnoissa painavat myös sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa.
Lindroos sanoo, että suurilla sijoittajilla on muutamia keskeisiä tapoja vaikuttaa ympäristöasioihin.
”Yksinkertaisin ja pisimpään käytetty keino on rajata sijoituksista pois luonnon ja ihmisten kannalta kestämättömät sijoituskohteet. Siksi Ilmarinen on monen muun sijoittajan ohella rajoittanut sijoituksia runsaasti ilmastopäästöjä aiheuttavaan kivihiileen.”
Eläkeyhtiöillä on paljon sananvaltaa
Toinen ja viime vuosina yhä useammin käytetty keino on vaikuttaa sijoituskohteina oleviin yhtiöihin, jotta ne tekevät ympäristön kannalta mahdollisimman fiksuja päätöksiä. Eläkeyhtiöt ovat monessa yhtiössä merkittäviä omistajia, joten niillä on paljon sananvaltaa.
”Suomessa voimme keskustella ympäristöasioista suoraan yhtiöiden kanssa. Voimme vaikuttaa myös osallistumalla yhtiökokouksiin ja nimitystoimikuntatyöskentelyyn.”
Kansainvälisillä markkinoilla suomalaisen sijoittajan vaikutusmahdollisuudet ovat rajatummat kuin kotimaassa. Asioihin pystyy kuitenkin vaikuttamaan tekemällä samanmielisten sijoittajien kanssa aloitteita, joilla vauhditetaan sijoituskohteiden siirtymistä vähähiilisyyteen.
Uutta liiketoimintaa kestävältä pohjalta
Ilmarinen etsii sijoitussalkkuunsa yrityksiä, jotka pystyvät luomaan uutta liiketoimintaa ympäristön kannalta kestävältä pohjalta. Sijoituskohteena voi olla myös vanha yhtiö, jos sillä on potentiaalia muuttaa suuntaa.
”Meidän näkökulmastamme parhaita sijoituksia ovat yritykset, jotka pystyvät tunnistamaan liiketoiminnalleen olennaisimmat riskit ja mahdollisuudet. Myös kyky muuttaa toimintaa ympäristöasioissa on tärkeä.”
Tällaisten sijoituskohteiden seulominen ei ole aina helppoa. Lindroos sanoo, että yrityksen hiilidioksidipäästöjä ja hiilijalanjälki on suhteellisen helppo mitata. Huomattavasti vaikeampaa on sen sijaan määritellä, millaisia positiivisia vaikutuksia yrityksen tuotteilla ja palveluilla on ympäristölle.
”Tästä niin sanotusta hiilikädenjäljestä tarvitsemme lisää tietoa, jotta osaamme ohjata sijoituksia nykyistä paremmin.”
Satu Hassi tyytyväinen muutokseen
Kansanedustaja ja EU-asioista vastaavan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi on seurannut pitkään kestävän rahoituksen kehitystä Suomessa ja EU:ssa. Hassi on toiminut aikaisemmin ympäristöministerinä ja eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajana.
Hän on pannut tyytyväisenä merkille, että ympäristöasiat vaikuttavat yhä useamman sijoittajan päätöksiin.
”Se on myönteistä, sillä isoilla sijoittajilla on paljon vaikutusvaltaa”, Hassi sanoo.
Hänen mukaansa finanssiala alkoi herätä ilmastonmuutokseen, kun ilmiön taloudellisista vaikutuksista julkaistiin ensimmäiset raportit vajaat kaksi vuosikymmentä sitten.
”Kun ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haitat muutettiin rahaksi, asia alkoi kiinnostaa myös sijoittajia.”
Hallittu muutos parempi kuin romahdus
Erityiseksi huolenaiheeksi nousivat aluksi öljy-, kaasu- ja kivihiiliyhtiöihin laitetut valtavat sijoitukset. Niiden arvo romahtaisi, jos fossiilisen energian käyttöä rajoitettaisiin rajusti ilmaston lämpenemisen torjumiseksi.
Toisaalta öljy-yhtiöillä on isot resurssit tarvittavien muutosten toteuttamiseksi. Se edellyttää kuitenkin liiketoiminnan todellista suunnanmuutosta.
”Tässä osakkeita omistavilla sijoittajilla on ratkaiseva rooli vaikuttaa. Kaikkien kannalta on parempi, että välttämätön muutos tapahtuu hallitusti eikä romahtamalla.”
Suunta kohti vihreää siirtymää on Hassin mielestä oikea, mutta muutos etenee hänestä liian hitaasti. Oman mausteensa kehitykseen on tuonut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Se sysäsi Euroopan energiakriisin.
”Venäjän energian korvaamiseksi on jouduttu hetkellisesti lisäämään muun fossiilisen energian kulutusta. Uskon kuitenkin vihreän siirtymän vauhdittuvan, kun Venäjän energiasta irtaudutaan.”
Tämä näkyy esimerkiksi sijoittajien suurena kiinnostuksena tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin.
EU-taksonomia hyvä työkalu sijoittajille
Myös julkisen vallan sääntely ohjaa rahoitusvirtoja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Tuore esimerkki on EU-taksonomia. Kyse on ympäristöluokituksesta, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät sijoituskohteet ja hankkeet.
Hassi huomauttaa, että kyseessä on rahoitusmarkkinoille suunnattu vapaaehtoinen työkalu.
”Taksonomia ei kiellä minkäänlaista rahoitusta. Se on kuitenkin sijoittajille erittäin hyvä työkalu, koska se yhtenäistää ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kriteereitä.”
“Taksonomia ei kiellä minkäänlaista rahoitusta. Se on kuitenkin sijoittajille erittäin hyvä työkalu, koska se yhtenäistää ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kriteereitä.”
SATU HASSI, poliitikko
Hassin mielestä tällaisia ”ekomerkkejä” tarvitaan, jotta sijoittajien on mahdollista erottaa aidosti ympäristön kannalta kestävät hankkeet viherpesusta.
Sijoitussalkku hiilineutraaliksi
Myös Ilmarinen seuraa alkuvaiheessa olevan taksonomian kehitystä tarkasti. Karoliina Lindroos huomauttaa kuitenkin, että instituutionaalisilla sijoittajilla on ollut jo aiemmin käytössään erilaisia keinoja ohjata sijoituksia vastuullisiin ja kestäviin kohteisiin.
Ilmastoasioissa Ilmarisen toimintaa ohjaa ilmastotiekartta, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa koko sijoitussalkun hiilineutraalius vuoden 2035 loppuun mennessä.
”Esimerkiksi osakesijoitustemme hiilijalanjälki on jo laskenut merkittävästi.”
Lindroos huomauttaa, että vihreä siirtymä edellyttää edelleen sijoituksia myös runsaasti päästöjä aiheuttaville toimialoille.
”Sijoitamme tuulivoimaan, mutta myös sen rakentamiseen tarvittavien betonin ja teräksen tuotantoon. Pyrimme kuitenkin valitsemaan kultakin alalta yhtiöt, jotka ovat valmiita muuttamaan toimintaansa kestävän kehityksen mukaiseksi.”
“Meidän näkökulmastamme parhaita sijoituksia ovat yritykset, jotka pystyvät tunnistamaan liiketoiminnalleen olennaisimmat riskit ja mahdollisuudet.”
KAROLIINA LINDROOS, vastuullisen sijoittamisen johtaja, Ilmarinen
Luonnon monimuotoisuus nousussa
Nyt myös luonnon monimuotoisuus on noussut aiempaa näkyvämmäksi puheenaiheeksi finanssialalla.
Lindroos sanoo, että luontokato on riski monille sijoituskohteina oleville yrityksille, jotka ovat riippuvaisia luonnosta saatavista raaka-aineista. Yhtiöiden liiketoimilla voi myös olla haitallisia vaikutuksia ekosysteemeihin.
”Sijoittajan on kyettävä tunnistamaan ja vähentämään luontokatoon liittyviä riskejä. Toisaalta meidän on pyrittävä vähentämään sijoituksista koituvia haittoja luonnolle.”
Ilmarinen selvitti viime vuonna suoria osakesijoituksiaan, ja kävi ilmi, että puolet yhtiöistä on riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta. Lisäksi neljällä viidestä yhtiöstä on vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Viime vuonna Ilmarinen laati tiekartan myös luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi.
Lindroosin mukaan työssä on päästy hyvään alkuun, mutta esimerkiksi monimuotoisuuden mittaamisessa ja hinnoittelussa on vielä paljon tekemistä.
Luonnon monimuotoisuudelle ei ole yhtä mittayksikköä samalla tavalla kuin ilmastopäästöille, joita voidaan mitata hiilidioksiditonneina.
”Haaste ei koske vain sijoittajia. Myös yritykset ja poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa, miten talous ja luonto sovitetaan yhteen.”
Ympäristöasiat kiinnostavat myös piensijoittajia
Suomalaisille piensijoittajille kohteen ilmastovaikutukset ovat tärkeä sijoituskriteeri. He myös seuraavat sijoitustensa kestävyyttä.
Tämä käy ilmi Finanssiala ry:n viime kesänä teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi runsaat 2000 pörssiosakkeisiin, rahastoihin sekä säästö- ja sijoitusvakuutuksiin sijoittanutta suomalaista.
Vastaajista 47 prosenttia piti kohteen ilmastovaikutuksia tärkeänä tai melko tärkeänä sijoituskriteerinä, kun he tekevät sijoituksia rahastoihin tai sijoitusvakuutuksiin. Pörssiosakkeisiin sijoittavissa vastaava osuus oli 50 prosenttia.
Kyselyn mukaan nuoret ja seniorit ovat ympäristövastuullisessa sijoittamisessa edelläkävijöitä. Naisille asia on hieman tärkeämpi kuin miehille.
Luontokato monimutkaisempi haaste
Myös Satu Hassi sanoo, että luontokadon torjunnassa on kyse monimutkaisemmasta haasteesta kuin ilmastonmuutoksen hillinnässä.
”Luontokato tapahtuu paikallisesti, kun taas ilmastopäästöt aiheuttavat muutoksia kaikkialla maapallolla riippumatta siitä, mistä ne lähtevät. Yksiselitteistä tapaa luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja arvottamiseen ei ole olemassa.”
Lindroos uskoo, että työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi etenee nopeammin kuin aikanaan ilmastonmuutoksen kohdalla. Markkinatoimijoilla ja viranomaisilla on valmisteilla useita aloitteita, joilla luonto saadaan kytkettyä taloudelliseen päätöksentekoon.
”Talouden toimijat eivät voi enää jättää luonnon monimuotoisuutta huomiotta päätöksenteossa ja riskienhallinnassa. Sijoittajilla on tässä tärkeä rooli.”
Juttu on julkaistu myös Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Danske Bank teki tiukan päätöksen öljy- ja kaasualasta: ”Ilmasto sekä talous ratkaisivat”
EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetus lupaa hyvää, mutta toteutus jättää toivomisen varaa
FA:n Ahosniemi, EK:n Häkämies ja Sitran Jääskeläinen: Monimuotoinen luonto on vahvan talouden perusta
Jääkö ESG-luokituksen villi länsi historiaan? – uusi sääntely helpottaa kestävyystekijöiden arviointia
