- Finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla hyvänä huolimatta toimintaympäristön muutoksista, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva).
- Pankkisektorin vakavaraisuus heikkeni hieman, mutta taso on edelleen vahva ja eurooppalaista keskitasoa parempi.
- Työeläkesektorin vakavaraisuus on hyvällä tasolla pienestä notkahduksesta huolimatta.
- Henkivakuutussektorin vakavaraisuus jatkoi parantumistaan.
- Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus kohosi historiansa korkeimmalle tasolleen.
Vahva vakavaraisuus lujittaa toimialan kykyä ennakoida muutoksia ja hallita riskejä. Finanssivalvonta (Fiva) toteaa tiedotteessaan 13.9.2022, että finanssisektorin vakavaraisuus on vahva huolimatta toimintaympäristön heikkenemisestä.
“Toimintaympäristön heikentyessä on tärkeää, että finanssisektori on vakavarainen ja riskienhallinta kunnossa. Suomen finanssisektorin hyvä lähtötilanne on vahvuus heikentyvässä taloustilanteessa”, Fivan johtaja Tero Kurenmaa korostaa.
Toimintaympäristön ja geopoliittisten riskien vuoksi finanssisektorilla on varauduttu tehostetusti kyberriskien kasvuun. Kyberympäristö ja maksujärjestelmien toiminta ovat kuitenkin säilyneet vakaina, lukuun ottamatta vaikutuksiltaan vähäisiksi jääneitä palvelunestohyökkäyksiä tai maksujärjestelmien häiriöitä. Verkkopankkien tunnusten kalastelua kuitenkin ilmenee, joten pankkeja ja pankkien asiakkaita kehotetaan valppauteen, Fiva toteaa
Työeläkelaitos- ja pankkisektorilla vakavaraisuus heikentyi hieman alkuvuoden aikana, mutta molemmat sektorit ovat edelleen korkealla tasolla. Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste oli 130,3 prosenttia. Taustalla painoivat tappiollisiksi jääneet sijoitustuotot. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 17,3 prosenttia ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,7 prosenttia.
Henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuus parantui selvästi. Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde nousi edellisestä mittauksesta poikkeuksellisen paljon ja oli 254,2 prosenttia. Vahinkovakuutussektori ylsi uuteen ennätystasoon, joka oli peräti 270,8 prosenttia.
Ala ihmettelee Fivan uusia Basel-vaikutusarvioita
Fiva esitteli sektorin vakavaraisuusluvut tiedotustilaisuudessa, jossa sivuttiin myös Basel III -uudistuksen vaikutuksia suomalaiseen pankkisektoriin. Finanssiala ry on yllättynyt siitä, miten paljon viranomaisten vaikutusarviolaskelmat ovat muuttuneet. FA on edunvalvontatyössään nojannut viranomaisten ja eri tutkimuslaitosten tekemiin analyyseihin, ja Fivan uusimmat laskelmat poikkeavat sekä aiemmista että muista laskelmista.
”Ei ole täysin selvää, mikä muutosten taustalla on ja miten vertailukelpoisia tulokset ovat. Olisikin tärkeää, että Fiva avaisi seikkaperäisesti erityisesti laskelmissa käytettyjä oletuksia”, toteaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Mattila muistuttaa, että tuleva sääntely on jo nyt vaikuttanut pankkien toimintaan ja aiheuttanut sopeutustoimia. Tämä voi näkyä tuloksissa.
FA on koko ajan korostanut sitä, että on tärkeää varmistaa riskiperusteisuuden toteutuminen, kun Basel III -säännöksiä toimeenpannaan EU:ssa. Pääomavaatimusten tulisi heijastaa pankin saamisiin sisältyviä riskejä mahdollisimman tarkkaan. Tämän vuoksi esimerkiksi yritys- ja asuntoluottojen riskilaskentaan esitetyt siirtymäsäännökset pitäisi saada pysyviksi. Myös Suomen talouden ja esimerkiksi asuntorahoituksen erityispiirteet on tärkeää ottaa huomioon, jotta suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat eivät tarpeettomasti kärsi uudesta sääntelystä.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta
ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus ensiasunnon ostajille – vastaa kyselyyn, miten järjestelmää tulisi kehittää
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta
