Ei ihmelääke tuottavuuteen, mutta olennainen arjen apu – Työterveyslaitos selvitti generatiivisen tekoälyn käyttöä finanssialalla

Kuvituskuva
Generatiivisen tekoälyn (GAI) käyttö on vakiintunut finanssialalla muutaman viime vuoden aikana, ja alan yhtiöt ovat kehittäneet linjauksia GAI-teknologioiden eettiseksi ja tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Kuva: Shutterstock
  • Finanssialalla generatiivinen tekoäly (GAI) on jo laajalle levinnyt ja vakiintunut arjen työväline, osoittaa Työterveyslaitoksen (TTL) tuore tutkimus.
  • GAI:n vaikutukset ulottuvat laajasti lähes kaikkiin asiantuntijatehtäviin analytiikasta viestintään ja complianceen.
  • GAI:n hyödyt, kuten ajansäästö, työn sujuvoittaminen ja laadun paraneminen, ovat konkretisoituneet. Generatiiviseen tekoälyyn liittyviä tuottavuusodotuksia tarkastellaan maltillisesti.
  • Uusien työkalujen myötä ala korostaa vastuullisuutta: tarvitaan selkeää ohjeistusta siitä, mitä dataa saa käyttää, miten tuotokset varmistetaan ja kuka vastaa lopputuloksesta. Kriittinen arviointikyky, laadunvarmistus, osaamisen kehittäminen sekä henkilöstödialogi ovat keskeisiä, samalla kun seuraavat edistysaskeleet, kuten tekoälyagentit ja prosessiautomaatio, etenevät hallitusti piloteista kohti arkea.

GAI finanssialalla -kysely toteutettiin verkkokyselynä 8.1.–4.2.2026. Kysely oli suunnattu finanssialan yritysten ja FinanssiAkatemian oppilaitosten henkilöstölle. Tutkimus toteutettiin yhteystyössä, Finanssiala ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n, Palvelualojen työnantajat Palta ry: ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sekä FinanssiAkatemiaan kuuluvien oppilaitosten kanssa (n=319). Kyselyn vastaajista rahoitusalaa edusti 56 prosenttia, vakuutusalaa 39 prosenttia ja muita 5 prosenttia. Vastaava kysely toteutettiin viimeksi vuoden 2025 alussa.

Työterveyslaitoksen (TTL) tuoreessa tutkimuksessa on kartoitettu generatiivisen tekoälyn (GAI) käyttöä finanssialalla ja sen tuomaa asiantuntijatyön muutosta. Tutkimus antaa viitteitä siitä, mihin tekoälyä kannattaa käyttää ja mitkä ovat sen rajoitteet – ja miten toimintatapoja kannattaa mukauttaa tekoälyaikaan.

”Tutkimuksen perusteella GAI:n käyttö on finanssialalla laajaa ja vakiintunutta. Rahoitusalalla yksittäisistä työntekijöistä 90 prosenttia ilmoitti tutkimuksessa käyttävänsä GAI-sovelluksia oman työn tukena ja vakuutusalalla 95 prosenttia. ’Ei kosketa meitä’ -ajattelu loistaa nykyään käytännössä poissaolollaan”, kuvailee Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala.

Generatiivisen tekoälyn tuomat muutokset heijastuvat lähes kaikkiin asiantuntijatehtäviin. GAI vaikuttaa niin analytiikkaan, viestintään, taustatoimintoihin, asiakasrajapintaan, complianceen kuin HR-tehtäviin. GAI:n käytön laajentuessa yleistyvät myös tulkintatilanteet, joihin ei löydy tukea vanhoista ohjeista. Tutkimus nostaa esiin tarvetta päivitetyille pelisäännöille.

”Uudet työkalut tuovat työntekijöiden eteen säännöllisesti tilanteita, joihin tarvitaan selkeyttämistä: esimerkiksi mitä dataa saa käyttää, miten tuotokset varmistetaan ja kuka vastaa lopputuloksesta”, Yli-Kaitala luettelee.

GAI:n hyödyt ovat konkretisoituneet – tuottavuusodotuksia tarkastellaan jalat maassa

Generatiivisen tekoälyn tärkeimpiä hyötyjä finanssialalle ovat ajansäästö, työn sujuvoittaminen ja laadun paraneminen. Tutkimuksen perusteella generatiiviseen tekoälyyn liittyviä tuottavuusodotuksia tarkastellaan maltillisesti. Rahoitusalalla 66 prosenttia vastaajista arvioi tekoälyn vaikuttavan työn tuottavuuteen erittäin tai melko positiivisesti seuraavan 2–3 vuoden aikana. Vakuutusalalla näin vastaa 78 prosenttia.

”Generatiivista tekoälyä ei nähdä tuottavuuden mullistavana ihmepillerinä, vaan rahoitusalalla tuottavuusodotukset ovat maltillisia. Yksinkertaisten tehtävien uskotaan kuitenkin vähenevän ja prosessien tehostuvan seuraavan 2–3 vuoden aikana. Rutiinien ja manuaalityön vähentyessä asiantuntijatyölle arvioidaan jäävän enemmän aikaa”, luonnehtii Finanssiala ry:n kehitysjohtaja Katja Repo.

Tutkimuksen perusteella generatiivisen tekoälyn seuraava vaihe häämöttää jo horisontissa: agentit ja prosessiautomaatio tekevät tuloaan myös finanssialalle.

”Tekoälyagentit ovat vielä pääosin piloteissa ja kohdistuvat ensin sisäisiin prosesseihin. Ihmisen rooli kuitenkin korostuu edelleen, etenkin tekoälyn tuloksiin liittyvässä harkinnassa ja vastuussa”, Repo kertoo.

Työhyvinvointi ja kuormitus ovat nousseet keskeisiksi huolenaiheiksi

Tutkimuksen mukaan finanssialan asiantuntijoita askarruttavat GAI:n tuottamien lopputulosten luotettavuus ja laatu.

”Tutkimuksessa generatiiviseen tekoälyyn liittyvinä riskeinä mainittiin virheiden mahdollisuus. Varovaisuus onkin aina viisautta, sillä liiallinen luottamus voi kostautua kaiken kanssa, myös generatiivisen tekoälyn. Kriittinen arviointikyky ja laadunvarmistus korostuvat kaikissa rooleissa. Työntekijöiltä edellytetään yhä enemmän kykyä arvioida, tarkistaa ja vastata tekoälyn tuotoksista”, toteaa Ylemmät toimihenkilöt YTN:n sopimusalavastaava Kosti Hyyppä.

Työn laadun korostuessa osaamisen kehittäminen on noussut kriittiseksi kysymykseksi. Valtaosa kokee tarvitsevansa uutta osaamista, ja merkittävä osa vastaajista kokee, ettei ole saanut riittävästi koulutusta.

”Osa generatiiviseen tekoälyyn liittyvistä huolista liittyy kuormituksen kasvuun, työn rytmiin ja jatkuvaan tarkistamisvastuuseen. Tutkimus osoittaa, että tarvitaan nykyistä enemmän sekä panostusta osaamisen kehittämiseen että työnantajan ja henkilöstöedustajien väliseen vuoropuheluun, kun generatiivisen tekoälyn käyttö laajenee”, toteaa Ammattiliitto Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala. Hakala korostaa, että uusien teknologioiden käytössä paras kilpailukykyhyöty saadaan osallistamalla henkilöstö muutokseen täysimääräisesti.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan