Finanssiala on Suomen suurimpia veron maksajia. Uudet taloudelliset lisärasitteet pakottavat toimijoita miettimään, millaisia palveluja kannattaa tuottaa missäkin maassa. Kansallinen rahoitustoimintavero ja eurooppalainen finanssitransaktiovero (FTT) lisäisivät alan kustannuksia, jotka heijastuisivat hintoihin.
Perustelut
Finanssiala on jo nyt Suomen suurimpia veronmaksajia. Kansallinen rahoitustoimintavero ja
eurooppalainen finanssitransaktiovero (FTT) lisäisivät alan kustannuksia, jotka todennäköisesti
heijastuisivat myös asiakkaille nousevina hintoina.
Finanssialaan kohdistuvia erillisveroja perustellaan toisinaan sillä, että ala ei ole arvonlisäveron piirissä. Arvonlisäverottomuus on pankeille ja muille finanssialan yrityksille ongelmallinen
asia. Koska asiakkaat eivät maksa finanssialan palveluista arvonlisäveroa, eivät finanssialan
yritykset voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää alv:tä. Näin syntyvä ns. piilevä arvonlisäverorasite on vuosittain noin 300 miljoonaa euroa finanssialan yrityksille.
Rahoitustoimintaveron käyttöönotto kannustaisi siirtämään hallinnon ja tukitoimintojen kaltaisia työvaltaisia toimintoja maihin, joissa vastaavaa veroa ei ole.
Suomi menettäisi työpaikkoja tämänkaltaisen veron vaikutuksesta. Ruotsissa esitettiin vuonna
2016 palkkasummapohjaista 15 prosentin erityisveroa finanssialan toimijoille. Vero olisi tutkimusten mukaan johtanut jopa lähes joka viidennen työpaikan menetykseen alalla.
Taustaa
Esillä on ollut ehdotus eurooppalaisesta rahoitustoimintaverosta, joka kompensoisi pankkien
arvonlisäverottomuutta. Pankit maksavat arvonlisäveroa, kun ne hankkivat itse arvonlisäverollisia palveluita ja tuotteita. Sen sijaan useimmat pankkien tarjoamista palveluista eivät ole arvonlisäveron piirissä.
Arvonlisäverottomuuden ansiosta kotitalouksille tarjotut finanssipalvelut ovat edullisempia.
Sen sijaan yritysasiakkaat kärsivät finanssialan piilevästä arvonlisäverorasitteesta, koska se
lisää alan palveluiden tuotantokustannuksia ja välittyy usein korkeampina hintoina yritysasiakkaille. Myöskään nykyisin Suomessa käytössä oleva alv:n suuruinen vakuutusmaksuvero ei ole yrityksille vähennyskelpoinen. Vakuutusmaksuveron tuotto oli vuonna 2017 yhteensä 768 miljoonaa euroa.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä
Leasingtoiminta aiheuttaa minimiverosääntelyssä ongelmia pankeille – Pohjoismaat vetoavat OECD:tä tarkentamaan ohjettaan
Yritykset joutuvat arvailemaan, miten maailmanlaajuista minimiverolakia noudatetaan
Hyvää tarkoittava minimivero tuo kovat kustannukset mutta mitättömät verotulot
