- Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin.
- Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla.
- Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Yhteiskuntamme on digitalisoitunut vauhdilla. Lähes kaikki palvelut, joita varten oli ennen mentävä paikan päälle virka-aikana, ovat nykyään käytettävissä missä ja milloin tahansa. Omia asioitaan voi hoitaa diginä silloin, kun se itselleen parhaiten sopii. Se on tuonut suomalaisten arkeen roppakaupalla helppoutta ja vaivattomuutta.
Ei kuitenkaan niin hyvää, ettei jotain huonoakin; myös rikolliset ovat huomanneet digitaalisten asiointipalveluiden mahdollisuudet.
”Verkkorikolliset kehittävät yhä ovelampia ja mielikuvituksellisempia digihuijauksia päästäkseen kiinni ihmisten varoihin”, varoittavat Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.
Kuluttajilla on Suomessa käytettävissään kolme vahvan sähköisen tunnistautumisen välinettä. Valtion varmennekortin lisäksi löytyy matkapuhelinoperaattorien mobiilivarmenne ja pankkien pankkitunnukset.
”Kaikki nämä tunnistautumistavat ovat luotettavia ja turvallisia sekä teknisesti että toiminnallisesti. Se, millä tavalla minnekin kirjautuu, ei siitä huolimatta ole yhdentekevää”, Elina Ussa muistuttaa.
Kaksikko nostaa esimerkiksi huijareiden tekemät valesivustot.
”Vaikka luulet kirjautuvasi turvalliselle viranomaisen verkkosivulle, saatat olla epähuomiossa joutunut hakukoneen tai linkin kautta aidolta näyttävälle huijaussivustolle. Jos kirjaudut sivustolle pankkitunnuksillasi, tulet samalla mahdollistaneeksi huijareille pääsyn pankkitilillesi”, Arno Ahosniemi kertoo.
Tärkeä muistisääntö: pankkitunnuksilla pankkiin, mobiilivarmenteella muualle
Koska verkkorikolliset eivät samalla lailla voi hyödyntää muita tunnistusvälineitä, valesivustoilla ei joko ole lainkaan mobiilivarmenteen ja varmennekortin kuvakkeita tai ne eivät toimi. Jos saat mobiilivarmennetta klikkaamalla virheilmoituksen ja mahdollisesti kehotuksen käyttää pankkitunnuksia, kannattaa hälytyskellojen soida.
Toki taloudellisen vahingon aiheuttaminen on mahdollista kaikilla sellaisilla välineillä, joilla on mahdollista tehdä rahanarvoisia toimenpiteitä, myös mobiilivarmenteella, joten tarkkana kannattaa olla niidenkin käytössä.
”Kaikki vahvan sähköisen tunnistamisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden riskit liittyvät siihen, missä ja miten niitä käytetään. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain, kun on kirjautumassa verkkopankkiin. Muita digitaalisia asiointipalveluita käyttäessä on puolestaan järkevä tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla”, Ahosniemi summaa.
Ahosniemi ja Ussa muistuttavat, että riippumatta siitä, mitä tunnistautumisen välinettä käyttää, tärkeintä on olla valppaana.
”On katsottava aina kahdesti, minne on kirjautumassa tai syöttämässä tietojaan. Yksikään väline tai palvelu ei täysin poista oman valppauden tarvetta, sillä käynnissä on jatkuva kilpajuoksu yhä ovelampia ja kehittyneempiä huijausmenetelmiä vastaan”, Elina Ussa sanoo.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa
Digihuijaukset jo huumerikollisuutta kannattavampia – pankeilta vaaditaan estotoimia sekunneissa, mutta torjuntaan on valjastettava muitakin
Pankin turvatili on sitkeä valhe – Pankki ei tarvitse asiakkaan tunnuksia rahojen turvaamiseen
Huijareilla on kuukausia aikaa saada uhri koukkuun – pankeilta vaaditaan estotoimia sekunneissa
