YEL-järjestelmä ei taivu yrittäjien todellisuuteen – tarvitaan rahastointia ja järkevämpää tulomäärittelyä

Sanni Grahn-Laasosen kuva.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen pohti muiden webinaarivieraiden ohella nykyisen yrittäjäeläkejärjestelmän ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja.
  • YEL-järjestelmää pidetään laajasti epäoikeudenmukaisena ja jäykkänä, koska työtulon määrittely ei vastaa yrittäjien todellisia tuloja ja järjestelmästä puuttuu rahastointi.
  • Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreän pöydän webinaarissa ratkaisuksi esitettiin muun muassa YEL-maksujen sitomista verotettuihin ansiotuloihin sekä joustoja eri yrittäjyyden muotojen ja uravaiheiden mukaan.
  • Uudistusta pidettiin välttämättömänä, mutta vaikeana, ja sen nähtiin edellyttävän aikaa ja laajaa poliittista yhteistyötä.

Webinaarissa YEL-järjestelmän ongelmia puivat sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén sekä kansanedustajat Joona Räsänen (sd) ja Hanna Räsänen (kesk).

Yrittäjäeläkejärjestelmä yskii ja tarve muutoksille on kova. Etenkin yrittäjiltä on tullut kirpeää kritiikkiä järjestelmää kohtaan, sillä nykymalli koetaan joustamattomaksi, vaikeaselkoiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi.

Järjestelmän ongelmista vallitsee laaja yksimielisyys, mutta vuosikymmeniä sitten rakennetun järjestelmän remontointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreässä pöydässä pureuduttiin YEL-järjestelmän uudistustarpeisiin.

Nykymalli jättää liikaa yrittäjyyttä katveeseen

Webinaarin avauspuheenvuorossa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) määritteli nykyisen YEL-järjestelmän keskeisimmiksi ongelmiksi kaksi myös FA:n esillä pitämää kipukohtaa: työtulomäärittelyn ja mallista puuttuvan rahastoitavuuden.

”Nykyinen työtulomäärittely aiheuttaa sen, että etenkin pienituloiset yrittäjät voivat joutua maksamaan YEL-maksuja tuloista, joita ei ole. Mallin tulisi ottaa huomioon, että yrittäjyyttä harjoitetaan yhä monimuotoisemmin”, Grahn-Laasonen muistutti.

”Rahastoitavuuden puute on toinen YEL-järjestelmän keskeinen ongelma. Rahastointia ei kuitenkaan saada nopeasti aikaan. Ikääntyvä väestö ja heikkenevä huoltosuhde ohjaavat kehitystyötä, sillä nykyisten yrittäjien maksuilla rahoitetaan nykyeläkkeet. Vastuuta rahoituksesta ei voi kuitenkaan sysätä liikaa nyky-yrittäjille”, Grahn-Laasonen linjasi.

YEL-järjestelmän uudistaminen on yksi hallituksen loppukauden prioriteeteista. Työ on käynnissä, ja uusi YEL-malli pitäisi Grahn-Laasosen mukaan olla esittelyvalmis viimeistään tulevan huhtikuun kehysriihessä.

”Tarvitaan kestävämpi ja oikeudenmukaisempi YEL-järjestelmä, joka lisää luottamusta sekä parantaa yrittäjyyden edellytyksiä ja sitä kautta talouden dynamiikkaa ja kasvua”, Grahn-Laasonen kiteytti.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén toi webinaariin kaikkein pienimpien, alle 10 hengen yritysten äänen. Pienimmät yritykset muodostavat 95 prosenttia yrityskentästä.

”YEL-maksujen tulee joustaa ja perustua todellisiin verotettuihin ansiotuloihin. Järjestelmän keskeiset parametrit tulisi kirjata lakiin, ei vaihtuviin tulkintaohjeisiin. Myös erilaiset yrittäjyyden muodot ja yrittäjyyden kausiluontoisuus tulisi ottaa paremmin huomioon”, Hanén luetteli.

Myös Hanén peräänkuulutti rahastointia YEL-järjestelmään.

”Rahastointi on tärkeää paitsi valtiontalouden, myös järjestelmää kohtaan tunnetun luottamuksen ja omistajuuden kannalta”, Hanén totesi.

Laajan parlamentaarisen työryhmän paikka?

Aihetta tarkennettiin paneelikeskustelussa kahden kansanedustajan voimin. Joona Räsänen (sd) ja Hanna Räsänen (kesk) olivat yhtä mieltä järjestelmän keskeisistä uudistustarpeista, mutta yksityiskohtia täytyy vielä pohtia.

Joona Räsänen (sd), Hanna Räsänen (kesk) Ja FA:n Jussi Karhunen.
Paneelissa YEL-järjestelmää puivat Joona Räsänen (sd), Hanna Räsänen (kesk). Oikealla juontaja, FA:n mediapäällikkö Jussi Karhunen.

”YEL-maksun sitominen verotettaviin ansiotuloihin on vaikea toteuttaa kertarysäyksellä, mutta on vaikea nähdä muuta ulospääsyä nykyisestä kestämättömästä työtulon määrittämistavasta.  Muutos helpottaisi varsinkin pienimpien yrittäjien tilannetta, mikä parantaisi järjestelmän oikeudenmukaisuutta”, Joona Räsänen totesi.

Itsekin yrittäjänä toiminut Hanna Räsänen muistutti, että yrittäjien tilanteet vaihtelevat uran eri vaiheissa, ja tämä on tunnistettava myös järjestelmässä.

”Erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa tarvitaan enemmän joustoja. Vaikka YEL-maksu on nyt alempi neljän ensimmäisen vuoden ajan, sen tulisi olla selvästi nykyistä pienempi etenkin kahtena ensimmäisenä vuotena. Tulosidonnaiseen suuntaan kannattaa mennä, sillä on parempi joustaa kuin ajaa yritys konkurssiin”, Hanna Räsänen sanoi.

Myös järjestelmän rahastoinnin tarpeesta kansanedustajat olivat yksimielisiä, mutta muutoksen toteuttaminen on vaikeaa etenkin nykyisessä tiukassa taloustilanteessa. Rahastointiin tarvittavan pääoman kasaamista ei voida sälyttää kohtuuttomasti nykyisten yrittäjien eikä veronmaksajien niskaan. YEL-järjestelmän uudistaminen on massiivinen urakka, jonka toteuttamiseen tarvitaan aikaa ja mahdollisesti hallitus-oppositiorajat ylittävän työryhmän leveitä parlamentaarisia hartioita.

”YEL-järjestelmän uudistaminen on velkajarruun tai puolustuksen määrärahoihin verrattava haaste, johon tarvittaisiin laajaa ja pitkäkestoista hallituksen ja opposition yhteistyötä. Tässä menee aika monta eri porukkaa Arkadianmäen portaita ylös, ennen kuin tilanne on korjattu”, Hanna Räsänen totesi.

Katso tilaisuuden tallenne

Salli kaikki evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan