Yhteinen talletussuoja siirtyy tulevaisuuteen – tärkeät pohjatyöt käsillä

 Kuva: Deacons Docs/Shutterstock
  • Euroryhmässä päädyttiin torstaina 16.6.2022 jakamaan pankkiunionihanke osiin.
  • Pöydällä oli alun perin neljä osiota: pienten ja keskisuurten pankkien kriisinratkaisu ja talletussuojan käyttö osana sitä, yhteinen talletussuoja, valtiolainojen kohtelu ja yhteismarkkinoita koskeva osio.
  • Lopulta vain ensimmäinen näistä osioista, kriisinratkaisu, etenee tässä vaiheessa ja siitä odotetaan komission lakiesitystä vuoden loppuun mennessä.
  • Finanssiala ry (FA) on tyytyväinen, että ensin keskitytään pohjatöiden tekemiseen ja sitten vasta rakennetaan kunnolla tehtyjen pohjien päälle.

Finanssiala ry (FA) on tyytyväinen, että ensin keskitytään pohjatöiden tekemiseen ja sitten vasta rakennetaan kunnolla tehtyjen pohjien päälle. Pankkiunionin ydintarkoitus oli, että pankkeja ei enää pelasteta verovaroin. Toimiva järjestelmä ei voi sisältää tappioiden siirtoa talletussuojajärjestelmiin ja edelleen muihin maihin, vaan tappioista ovat vastuussa ensisijaisesti pankkiin sijoittaneet. On tärkeää huomata, että pankkiunionia kehitettäessä ja siihen mahdollisesti sisältyvää yhteistä talletussuojaa luotaessa on pidettävä tiukasti mielessä, mitä yritetään luoda ja mitä sillä tavoitellaan.

”Huonosti tai huolimattomasti toteutettu pankkiunioni pahentaisi mahdollisia pankkikriisejä auttamisen sijaan. Perustukset kannattaa tehdä kalliolle, ei hiekalle”, sanoo FA:n johtava lakimies Olli Salmi.

Milloin pohjat on tehty kunnolla?

FA ehdotti vuoden 2021 keväällä omaa kompromissimalliaan yhteisen talletussuojan toteuttamiseksi EU:ssa. Malli painottaa sijoittajanvastuun täysimääräistä toteuttamista siten, että veronmaksajille ei suoraan eikä välillisesti koidu tappioita. Suoria tappioita koituisi, jos veronmaksajat pelastaisivat kaatuvan pankin, ja välillisesti niitä koituisi, jos tappiot vyörytettäisiin talletussuojajärjestelmälle, johon rahat kerätään viime kädessä eri tavoin muiden pankkien asiakkailta, eli veronmaksajilta.

”FA:n mallissa pankin konkurssipesän omaisuusmassa kattaa kaikissa tapauksissa suojattavat talletukset. Tällainen malli on mahdollinen, sillä pankeissa on suojattuja talletuksia puskuroimassa ensinnäkin niin kutsuttuja omia varoja, joita ovat pääasiassa omistajien sijoitukset. Niiden määrää on lisätty ja laatua parannettu finanssikriisin jälkeen huomattavasti ja niitä säännellään ja valvotaan tarkasti. Tämän lisäksi pankissa on muita velkasijoituksia, joita voidaan käyttää tappioiden kattamiseen ennen suojattuja talletuksia”, Salmi avaa.

Tällaista suojaavaa puskuria ei riitä loputtomiin, vaan tappiokierre on katkaistava ajoissa. Ehdoton edellytys järjestelmän toimimiselle onkin pankkivalvojan kyky ja halu toimia oikea-aikaisesti. Kyky tarkoittaa valvontatoimenpiteitä ja riittäviä valtuuksia havaita pankin kriisi sekä toimivaltuuksia pankin sulkemiseksi. Lisäksi siihen kuuluvat kriisinratkaisuviranomaisen toimivaltuudet pankin omaisuuden realisoimiseksi.

“Huonosti tai huolimattomasti toteutettu pankkiunioni pahentaisi mahdollisia pankkikriisejä auttamisen sijaan. Perustukset kannattaa tehdä kalliolle, ei hiekalle.”

OLLI SALMI, johtava lakimies

Halu taas tarkoittaa sitä, että viranomaisen kotivaltiolla on vastuumekanismin kautta tuleva kannuste laittaa pankki riittävän aikaisin nurin ja realisoida omaisuus tehokkaasti. Tähänastisten EU-suunnitelmien mukaan yhteinen talletussuojajärjestelmä ottaisi pankin tappioita kantaakseen, jolloin jäsenvaltioiden viranomaisilla ei välttämättä olisi kannustetta laittaa pankkia riittävän aikaisin kiinni.

”Miksi pistää pankki nurin, kun joku muu kantaa tappiot? Viranomaisiin voi kohdistua myös poliittista painetta lykätä pankin sulkemista. Moraalikadon riski tappioita kattavassa yhteisessä talletussuojajärjestelmässä olisi ilmeinen.” FA:n malli ajaakin kriisiytyneen pankin alasajon aloittamisen ja suorittamisen tehostamista. Keskeinen tavoite on, että vastuun kantaisivat vain kaatuneeseen pankkiin sijoittaneet, eivät veronmaksajat eivätkä muut pankit.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan