- Vakuutussäästöt ovat nousseet 5,1 prosenttia vuoden 2024 kesäkuusta vuoden 2025 kesäkuuhun.
- Säästöjen määrä oli kesäkuun 2025 lopussa 66,2 miljardia euroa.
- Vakuutussäästäminen on keino säästää rahaa eläkepäiviä tai suurempia tulevaisuuden hankintoja varten.
- Vakuutussäästämisen ja muun omaehtoisen varautumisen merkitys on kasvussa, jos julkisia hyvinvoinnin ja hoivan palveluja karsitaan tulevaisuudessa. Politiikan on oltava kansalaisten varautumista lisäävää, ei varautumista lamaannuttavaa.
Vakuutussäästäminen on pitkäaikaista säästämistä, ja sen muotoja ovat muun muassa säästövakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus. Finanssiala ry julkaisee vakuutussäästötilaston neljä kertaa vuodessa. Tilastossa ovat mukana seuraavat yhtiöt: OP-Henkivakuutus, Handelsbanken Liv, Henki-Fennia, Mandatum Life, Kaleva, Sp-Henkivakuutus, LähiTapiola, Nordea Henkivakuutus ja Aktia Henkivakuutus.
Suomalaisten vakuutussäästöt ovat kasvaneet vuodessa 5,1 prosenttia. Säästöjen määrä oli vuoden 2025 kesäkuun lopussa 66,2 miljardia euroa. Vuoden 2024 kesäkuussa säästöjen määrä oli 63 miljardia.
Vakuutussäästämisen muotoja ovat muun muassa säästövakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus. Vakuutussäästäminen on hyvä keino huolehtia taloudellisesta vakaudesta eläkepäivien koittaessa tai valmistautua suurempiin tulevaisuuden hankintoihin.
Yksilön varautuminen koituu kaikkien hyödyksi
Yksilölliset eläkevakuutukset ovat laskeneet vuoden takaisesta 2,2 prosenttia. Lisäeläkesäästäminen on ollut vuosien varrella hiipumaan päin pitkään jatkuneen poukkoilevan politiikan vuoksi. Keväällä 2025 hallitus päätti kehysriihessään lakkauttaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen. Päätös vaikuttaa yli 400 000 suomalaiseen, joilla on vanhuuden varalle hankittu vapaaehtoinen eläkevakuutus tai PS-tili.
”Hallitus lupasi ohjelmassaan lisätä kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen, mutta päätyikin poistamaan eläkesäästämisen maksuosuuksien verovähennysoikeuden”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) työeläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela.
”Päätös käytännössä lopettaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen Suomesta, sillä ihmiset eivät helposti sitoudu vuosikymmeniä kestävään säästämiseen ilman kannusteita”, Kuusela jatkaa.
EU:n säästö- ja investointiunionin lähivuosien painopisteiksi on määritelty pitkäaikaissäästämisen lisääminen, erityisesti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lisääminen. Muualla Euroopassa kehitys siis suosii kansalaisten taloudellista varautumista, mutta varautumisen suurvallaksi brändätyssä Suomessa siihen ei juuri kannusteta.
”Yksilön oma varautuminen turvaa tulevaa, sillä vapaaehtoinen eläkesäästäminen täydentää lakisääteistä eläketurvaa ja vähentää julkisen sektorin kustannuspainetta. Siten se hyödyttää kaikkia. Pieni veroporkkana olisi ollut halpa hinta tärkeän asian tukemisesta”, Kuusela harmittelee.
Kuusela muistuttaa, että vakuutukset ja muut yksityiset ratkaisut olisivat ylipäänsä hyvä keino täydentää julkisen puolen tarjontaa, jos hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviä joudutaan rahoitusvaikeuksien vuoksi supistamaan tai suuntaamaan uudelleen.
”Politiikan tulee olla kansalaisten varautumista lisäävää, ei varautumista lamaannuttavaa”, Kuusela tiivistää.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
”Yksilön varautuminen hyödyttää kaikkia” – Vakuutussäästöt ovat kasvaneet, mutta eläkesäästäminen yskii poukkoilevan politiikan vuoksi
Suomalaisten vakuutussäästöjen kokonaismäärä 64,2 miljardia euroa – luku on tilastoidun historian korkein
