- Uudenlainen työ, kuten alustatalous ja mikroyrittäjyys haastavat tulevaisuudessa eläkejärjestelmää.
- Järjestelmä toimii kankeasti esimerkiksi ruokalähettinä toimivalla keikkatyöläisellä, jolla on vaihtelevat tulot.
- Yrittäjien eläketurvan tulisi paremmin ottaa huomioon muuttuvat työnteon muodot.
- Alivakuuttaminen yrittäjien eläkejärjestelmässä heikentää järjestelmän kestävyyttä ja on haitallista myös yksilölle.
Uudenlaiset työsuhteet, kuten alustatalous ja kevytyrittäjyys yleistyvät koko Euroopassa. Tyypillisesti esimerkiksi ruokakuski tekee epäsäännöllisesti keikan silloin ja toisen tuolloin. Yrittäjän eläkevakuutuksen raja-arvot eivät välttämättä ylity. Mitä tämä tarkoittaa eläkejärjestelmän kannalta?
Yrittäjän on lain mukaan otettava eläkevakuutus, kun yrittäjätoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja kun työtulo on vähintään 8 063, 57 euroa vuodessa. Yrittäjän työtulo on arvionvarainen rahamäärä, joka vastaa vastaavasta työstä maksettavaa kohtuullista palkkaa. Sääntely on luotu perinteistä yrittäjätoimintaa ajatellen, mutta toimii hieman kankeasti esimerkiksi ruokalähettinä toimivalla keikkatyöläisellä, jonka tulot saattavat olla hyvinkin satunnaisia ja vaihtelevia.
Eläketurvakeskuksen (ETK) erityisasiantuntija Niko Väänäsen mukaan tällainen uudenlainen työ ja sen aiheuttama eläkevaje ovat vielä niin pienimuotoisia, että eläkejärjestelmän ei pidä olla huolissaan. Silmät on kuitenkin pidettävä auki.
”Keikkayrittäjä tekee usein töitä epäsäännöllisemmin kuin vaikkapa ravintoloitsija eikä välttämättä ole perehtynyt eläkelain koukeroihin. Erilaiset työtuloa määrittävät raja-arvot monimutkaistavat koko prosessia, vaikka sen pitäisi olla työn tekijälle mahdollisimman helppo.”
Digitaalisiin alustoihin perustuva talous kasvaa maailmalla nopeasti. EU-komission mukaan työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta tekee tällä hetkellä töitä yli 28 miljoonaa EU:ssa asuvaa ihmistä.
Yrittäjän eläkevakuutuksessa on jo nyt alivakuutusta, mikä on ongelmallista sekä järjestelmän kestävyydelle että eläkkeiden riittävyydelle. Sekä ETK:n Väänänen että Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela ovat samaa mieltä, että yrittäjien eläketurvan tulisi paremmin huomioida muuttuvat työnteon muodot.
”Keskeisenä ohjenuorana on oltava riittävän eläketurvan takaaminen kaikenlaista yritystoimintaa tekeville. Tämä sisältää myös pienimuotoisen ja osa-aikaisen yritystoiminnan”, Kuusela kiteyttää.
Väänäsen mukaan yksi mahdollisuus olisi velvoittaa toimeksiantaja eli alustayritys vakuuttamaan tehty ansiotyö.
”Vakuutusmaksut maksettaisiin samalla kuin työsuoritteen tekijän palkkio. Pandemia-aikana on tullut selväksi, että alustayritykset, kuten ruoankuljetuspalvelut ovat hyödyllisiä. Työstä pitää tehdä paitsi kannattavaa, myös tarpeeksi yksinkertaista näille mikroyrittäjille.”
Yrittäjä – huolehdi eläketurvastasi!
Paitsi alustatalouden mikroyrittäjät, myös perinteiset yrittäjät ovat joskus nihkeitä pitämään huolta omasta eläketurvastaan. Väänänen muistuttaa, että yrittäjien työeläkkeissä on jo nyt alivakuuttamista, mikä on ongelma sekä järjestelmän kestävyydelle että eläkkeiden riittävyydelle.
”Suomen järjestelmä on yrittäjille hyvin kattava, mutta sekä Suomessa että Ruotsin ja Alankomaiden kaltaisissa verrokkimaissa on samankaltaisia ongelmia: Yrittäjien eläke jää turhan matalaksi”, Väänänen kertoo.
Yrittäjän uran alussa voi tulla mieleen, että alkuvaiheen maksut menevät hukkaan, jos karttuva etuus jää takuueläkkeen alapuolelle. Tällainen mentaliteetti on haitallista paitsi järjestelmälle, myös yksilölle itselleen.
”Menestyvä yrittäjä saattaa ajatella, että rahat kannattaa laittaa ennemmin vaikkapa investointeihin kuin eläkevakuutukseen. Olennaista on silloin kysyä, aikooko yrittäjä koko uransa ajan pysyä niin alhaisella tulotasolla, että takuueläke on parasta, mitä voi tavoitella. Samoin yrittäjän on syytä kysyä itseltään, mitä tapahtuu pahan päivän sattuessa – olisiko kuitenkin ollut hyvä turvata itseään työkyvyttömyyden, sairastumisen ja kuoleman varalta”, FA:n Kuusela muistuttaa.
Työnteon uudet muodot ja yrittäjien nihkeys eläkevakuuttamiselle koskevat muidenkin EU-maiden eläkejärjestelmiä. Vakuutuksella vaikuttaa olevan huono maine yrittäjien keskuudessa.
”Usein näkee kehotuksia sijoittaa vakuutusrahat mieluummin vaikka rahastoon. Vertailussa unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutus ei ole sijoitus vaan vakuutus. Turvan lisäksi sen mukainen työtulo on pohjana laskettaessa muita sosiaaliturvaetuuksia. Ei kukaan palovakuutuksesta puhuttaessakaan kehota mieluummin sijoittamaan vakuutusrahoja”, Kuusela summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Työtulojen tarkistukset nostivat YEL-maksua 83 prosentilla 56 000 yrittäjästä
Eläke ei ole itse maksettu vaan itse ansaittu
Hallituksen oltava tarkkana, jotta luottamus eläkejärjestelmään pysyy ja paranee
Avoimuus – miten se toteutuu eläkejärjestelmässä ja eläkeuudistuksissa?
