Yrittäjien eläkemaksujen pitäisi perustua todellisiin ansioihin, sanoo Liisa Hanén – seuraa Pyöreän pöydän keskustelua 8. marraskuuta

Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén osallistuu Pyöreän pöydän tilaisuudessa 8. marraskuuta paneelikeskusteluun, jonka aiheena on Pitääkö yrittäjän antaa päättää eläkkeestään – kuka kantaa vastuun.
  • Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n Liisa Hanén muistuttaa, että pienyrittäjien alivakuuttamisessa kyse on usein siitä, että yrittäjällä ei ole varaa maksaa itselleen riittävän suurta eläkemaksua.
  • Hän kritisoi yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmää vanhanaikaiseksi.
  • Hanén ehdottaa, että tilannetta parantaisi, jos yrittäjien eläkevarat rahastoitaisiin samaan tapaan kuin palkansaajilla.
  • Hanén puhuu aiheesta Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarissa 8.11.2022 Ilmoittautumislinkki on jutun lopussa.

Hanén osallistuu Pyöreän pöydän tilaisuudessa 8. marraskuuta paneelikeskusteluun, jonka aiheena on Pitääkö yrittäjän antaa päättää eläkkeestään – kuka kantaa vastuun. Muita keskustelijoita ovat yrittäjä Terhi Majasalmi, ruokalähettiyritys Woltin yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Tuomas Matikka.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén nostaa Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarissa pöydälle yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia mikroyrittäjien kannalta.

”Tärkeintä on puhua rehellisesti, mistä yrittäjien alivakuuttamisessa on kyse. Yrittäjien eläkevakuutuksen pitäisi perustua todelliseen ansaintaan, ja lisäksi eläkevarat pitäisi rahastoida samaan tapaan kuin palkansaajilla”, Hanén tiivistää.

Pyöreän pöydän webinaarien ideana on koota estradille monipuolisesti näkemyksiä finanssialaa koskettavista kiperistä aiheista. Mikro- ja yksinyrittäjiä edustava Hanén toteaa, että yrittäjän eläkevakuutuksen pahin ongelma on vanhanaikaisuus: Suomalaisista yrityksistä jopa 93 prosenttia on mikroyrityksiä, eli ne työllistävät alle 10 ihmistä.

”Jopa puolet mikro- ja yksinyrittäjistä tienaa palkansaajien mediaania vähemmän, vaikka eläkemaksua pitäisi maksaa jopa neljännes ansioista. Yrittäjän eläkejärjestelmä on luotu 50 vuotta sitten, jolloin yrityskenttä oli aivan eri näköinen”, Hanén sanoo.

Yrittäjät ja työntekijät maksavat samansuuruista eläkemaksua, mutta yrittäjän on maksettava sekä työntekijän että työnantajan osuus.

Alivakuuttaminen ei ole yrittäjän oma valinta

Finanssialakin on ollut huolissaan siitä, että monien yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä pitämään yllä riittävää sosiaaliturvaa. Tämä on ongelmallista sekä järjestelmän kestävyydelle että eläkkeiden riittävyydelle. Hanén allekirjoittaa huolen yrittäjien alivakuuttamisesta, mutta kritisoi julkisuudessa käytävää keskustelua.

”Keskustelu on sikäli vinoutunutta, että alivakuuttaminen olisi jotenkin mikro- tai yksinyrittäjän oma valinta tai tahtotila: alivakuuttavat yrittäjät vain luistavat maksuista ja sijoittavat ylijäävät rahat jonnekin. Ei kukaan halua itselleen kilpailuetuna huonoa sosiaaliturvaa – kyse on siitä, että valtava määrä yrittäjiä tienaa yksinkertaisesti niin vähän, ettei heillä ole varaa maksa itselleen suurempaa sosiaaliturvaa”, Hanén sanoo.

Yrittäjän eläkemaksun määrää laskennallinen työtulo, joka on arvionvarainen rahamäärä. Sen on tarkoitus vastata vastaavasta työstä maksettavaa kohtuullista palkkaa. Työtulon perusteella arvioidaan, kuinka paljon yrittäjän on maksettava eläkemaksua.

Hanén kritisoi työtulon käsitettä, mutta toppuuttelee joidenkin yrittäjien vaatimuksia, että nykyjärjestelmä pitäisi romuttaa kokonaan. Hän korostaa, että järjestelmä voi olla hyvä ja toimiva nykyisellään, jos eläkemaksu perustuu todellisiin ansioihin, ei laskennalliseen työtuloon.

”Ei palkansaajakaan maksa eläkemaksua alan tai työpaikkansa mediaanin mukaan vaan sen mukaan, mitä on tienannut.”

Yrittäjien eläkemaksua on ehdotettu sidottavaksi ansioihin, mutta yhteisymmärrystä ei ole löytynyt.

Pitäisikö yrittäjäeläkkeet rahastoida?

Toinen Hanénin mielestä uudistusta kaipaava seikka yrittäjän eläkevakuutuksessa on rahoitustekninen: Yrittäjien eläkemaksut pitäisi rahastoida esimerkiksi eläkelaitoksissa samaan tapaan kuin palkansaajilla.

”Kun tänään maksan eläkemaksun työstäni, sillä maksetaan huomenna toisen yrittäjän eläkettä. Summa ei tuota lisäarvoa vaan siirtyy vain taskusta toiseen. Juuri tässä lisäarvon tuottamisessa eläkeyhtiöt ovat eksperttejä: palkansaajien järjestelmä toimii juuri siksi, että varat on rahastoitu ja ne tuottavat koko ajan lisää rahaa.”

Rahastoinnin aloittaminen on vaikeaa siksi, että rahastoitaviksi tarkoitettuja varoja pitäisi löytää vielä nykyisiä eläkemaksuja enemmän. Tällä hetkellä kaikki yrittäjien eläkemaksut menevät nyt eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeisiin – yrittäjien nykyiset maksut eivät edes riitä, vaan valtion on tuettava järjestelmää, jotta nyt eläkkeellä olevien eläkkeet saadaan maksettua.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan