- Finanssiala ry (FA) pitää välttämättömänä, että yritysvastuuta säännellään EU-tasolla.
- EU-tason sääntely lisäisi yritysten vastuullisuustoimien vaikuttavuutta.
- Sääntely hyödyttäisi monin tavoin suomalaisia yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla ja parantaisi Suomen kilpailukykyä.
- Osa EU-jäsenvaltioista harkitsee eri syistä vastustavansa yritysvastuudirektiivin läpimenoa.
- Finanssiala ehdottaa, että EU-neuvosto avaa uudelleen neuvottelut parlamentin kanssa ja direktiivin sisältöä hiotaan.
Vastuullisuus on kilpailuetu suomalaisille yrityksille. Yritysvastuun EU-tasoinen sääntely hyödyttäisi monin tavoin suomalaisia yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla ja parantaisi Suomen kilpailukykyä. Sääntely helpottaisi myös finanssialan työtä.
”Yhteinen sääntely auttaisi yrityksiä kohdentamaan vastuullisuustyöhön käytettäviä resursseja ja lisäisi sen vaikuttavuutta. Rahoitus- ja vakuutusalalle sääntely toisi lisää tietoa, jolla arvioida sijoitus- ja vakuutuskohteiden vastuullisuutta”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Yritysvastuuta on tarkoituksenmukaista säännellä nimenomaan EU-tasolla. Kansallisten lainsäädäntöjen tilkkutäkki olisi sekä yritysten että vastuullisuuden toteutumisen kannalta huomattavasti huonompi ja tehottomampi vaihtoehto.
”EU-tason sääntely parantaisi suomalaisyritysten asemaa, kun vastuuttomasti toimivat yritykset eivät enää saisi ansaitsematonta kilpailuetua vastuullisten kustannuksella. Saman on todennut esimerkiksi yritysvastuuverkosto FIBS”, Ahosniemi muistuttaa.
Takaisin neuvottelupöytään
Yritysvastuudirektiivi on nyt myrskyn silmässä, ja osa jäsenvaltioista harkitsee eri syistä vastustavansa direktiivin läpimenoa. Torppaamisen sijaan EU-neuvoston olisi nyt järkevää avata neuvottelut direktiivin sisällöstä uudelleen ja korjata sen viat yhdessä parlamentin kanssa.
Direktiivissä on merkittäviä epäselvyyksiä myös finanssialan kannalta. Esimerkiksi kompromissiehdotus siitä, että sääntely soveltuisi finanssialan toimijoiden arvoketjun rahoituksen hankkimiseen liittyvään upstream-osuuteen, jää sisällöllisesti epäselväksi.
”Jatkoneuvotteluissa tulisi selkeyttää arvoketjun alkupään määrittelyä. Jos lainsäätäjän tarkoitus on, että finanssialan arvoketjuun ei lueta rahoituksen hankkimista, mihin kuuluu myös finanssialan yritysten jälleenrahoitus, se tulee ilmaista selkeästi”, Ahosniemi sanoo.
Epäselvyyksien vuoksi on myös hyvin vaikea arvioida säädöksen vaikutuksia.
”Yritysvastuudirektiivi on tähän mennessä paras avaus vastuulliseen yritystoimintaan kannustamiseksi. Suomalaiset yritykset toimivat lähtökohtaisesti vastuullisesti, ja on epäreilua, jos esimerkiksi ympäristöstä ja ihmisoikeuksista vähät välittävät toimijat saavat kilpailuedun markkinoilla”, Ahosniemi summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Nordealle kunniamaininta vuoden talousosaamisen edistäjänä – Takuusäätiölle pääpalkinto
Ydinvoimala leasingilla? – ”Ei mahdoton ajatus” – finanssialan konkreettisia toimia vihreässä siirtymässä
Työeläkeyhtiö Elon omistamassa toimistorakennuksessa yhdistyvät ihminen ja luonto –finanssialan konkreettisia toimia vihreässä siirtymässä
”Tuotot ensin -ajattelu ja ilmastoteot eivät ole ristiriidassa” – finanssialan konkreettisia toimia vihreässä siirtymässä
