Suomalaiset pankit ovat vahvasti mukana kansallisissa taloustalkoissa. Pankit tarjoavat koronakriisissä joustoja sekä kotitalouksille että yrityksille luottojen hoitamiseen. Pankeille on tullut kotitalouksilta ja yrityksiltä hakemuksia lainanlyhennysvapaista yhteensä noin 165 000 kappaletta 16.3.-21.4.2020 välisenä aikana. Suurin osa hakemuksista on henkilöasiakkailta. Lähes kaikki käsitellyt lyhennysvapaahakemukset on hyväksytty.
Henkilöasiakkailta hakemuksia on tullut noin 142 000 ja yrityksiltä reilut 23 000 kappaletta. Merkittävä osa hakemuksista on käsitelty. Hakemustulvan käsittelyä on nopeutettu eri tavoin. Työtehtäviä on järjestetty uudelleen ja lisäresursseja valjastettu yli liiketoimintarajojen. Töitä on tehty myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hakemusten käsittelyssä on käytetty apuna myös robotiikkaa. Hakemusten määrä on tasaantunut huhtikuun puolessa välissä.
”Luvut kertovat, että suomalaispankit ovat pystyneet tarjoamaan asiakkailleen laaja-alaisesti helpotuksia lainanhoidossa. Lainanlyhennysten lykkäysten lisäksi asiakkaille on myös tehty lyhennysohjelman kevennyksiä, lainojen yhdistelyjä sekä muita vastaavia järjestelyjä, joiden vaikutuksesta asiakkaan kuukausittaiset lainanhoitokulut ovat alentuneet. Yritykset ovat hakeneet erityisesti käyttöpääomalainoja, mutta investointeja koskevat lainahakemukset ovat vähentyneet huomattavasti”, kertoo Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
”Pankkien myöntämät lyhennysvapaat ovat auttaneet monia yrityksiä ja helpottaneet niiden akuutteja maksuvalmiusongelmia. Lisäksi pankit tarjoavat yrityksille uutta luottoa, johon Finnvera antaa enimmillään 80 prosentin takauksen. Moni yritys kaipaa kuitenkin avustuksia tai oman pääomanehtoista rahoitusta velkarahoituksen sijaan. Finnveran takaamien lainojen kysyntä onkin toistaiseksi jäänyt odotettua vähäisemmäksi.”
Mattilan mukaan pankkien kyky joustaa nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa osoittaa, että pankkisektorin vakavaraisuusvaatimusten ja pankkien itselleen asettamien sisäisten puskuritavoitteiden mitoitus on ollut riittävä. Finanssivalvonnan mukaan pankkisektorin keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli vuoden 2019 lopulla 17,6 prosenttia ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,3 prosenttia. Suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita onkin eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Tutustu myös FA:n infosivuun koronaepidemian vaikutuksista pankki- ja vakuutuspalveluihin