Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Työn ja ajan mielelle asettamat vaatimukset ovat muuttuneet

Työn ja ajan mielelle asettamat vaatimukset ovat muuttuneet

​Mielenterveyden ongelmat ovat vuodesta 2019 saakka olleet suurin syy työkyvyttömyyseläkkeille. Mistä kasvavat luvut johtuvat, ja miten työkyvyttömyys saataisiin laskuun?  Millä tavoin työkyky on uhattuna? Onko työn luonteessa tapahtunut sellaisia muutoksia, että kaikki eivät pärjää nykyisessä työssä ja työyhteisössä? Näitä teemoja pohti joukko alan ykkösrivin asiantuntijoita FA:n pyöreän pöydän tilaisuudessa 11. kesäkuuta.

"Hyvän mielenterveyden perusta- rakentuu jo lapsuudessa" viitoitti tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen tilaisuuden avauksessa.

Ministeri peräänkuulutti eri toimijoiden yhteistyötä, jolla voitaisiin vähentää nuorten mielenterveysongelmia ja työkyvyttömyyden kierrettä. Ministeri muistutti, että kynnyksen palveluun pääsemiseksi tulee olla matala. Tämän myös nuoret ovat nostaneet esille.

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola pohti puheenvuorossaan työelämän muutoksia ja kuormittavuutta. Stressaavaksi koettu työ on merkittävä riskitekijä. Vähäisenkin masennuksen kanssa on hankala tehdä työtä.

”Jo keskivaikean masennuksen aiheuttamat keskittymisvaikeudet ja fyysiset oireet haittaavat työkykyä. Työssä tarvitaan uudenlaisia tietoja ja taitoja, mikä on psyykkisesti kuormittavaa”, Pirkola toteaa.

Sammutamme paloja, vaikka palohälyttimiä tarvittaisiin


Nuoret voivat Suomessa sekä erittäin huonosti että hyvin. Yhdestä ikäluokasta jopa 10 prosenttia on erikoissairaanhoidon asiakkaana.

”Olemme sammuttamassa paloja, kun olisi saatava palohälyttimet”, toteaa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.

Nuorten kohtaama tilanne on uusi: nuoret joutuvat tekemään hyvin varhaisessa vaiheessa, 15–16-vuotiaina, elämänsä kannalta merkittäviä päätöksiä esimerkiksi opiskelupaikasta. Samalla sosiaalisen median ylikuluttaminen saattaa vähentää unen ja liikunnan määrää. Työn epäselvät ja ristiriitaisetkin vaatimukset aiheuttavat kuormitusta.

”Nuoret tulisi huomioida kokonaisuuksina. Turvallisuuden tunne ei myöskään katso sosiaaliekonomista taustaa, vaan mielenterveys koskettaa jokaista nuorta”, Kosola sanoo.
 

Toiset polkevat paikallaan, toiset etenevät


Onko suomalasten mielenterveys sitten aiempaa heikompaa? Polarisoituminen näkyy etenkin mielenterveysasioissa. YTHS:n ylilääkäri Tommi Väyrysen mukaan kaksi kolmasosaa korkeakouluopiskelijoista voi hyvin. Kuitenkin yhä suurempi osuus opiskelijoista on käyttänyt mielenterveyspalveluja. 

Nuorista moni polkee paikallaan samalla, kun toisten tilanne kohenee. Väyrysen mukaan apua haetaan erityisesti stressin- ja ajan hallintaan, opiskelutaitoihin, itsetunto-ongelmiin ja jännittämiseen.

”Palvelujärjestelmämme ei osaa vastata kaikkeen siihen kohdistuvaan tarpeeseen”, pohtii Varman ylilääkäri Jan Schugk

Tutkimusten mukaan nuorten itsetunto-ongelmat, masennus ja ahdistusoireet ovat lisääntyneet samalla, kun aggressiivinen käyttäytyminen ja  käyttö ovat vähentyneet. Schugkin mukaan aiempaa enemmän huomiota tulisi kiinnittää kuormitustekijöitä aiheuttavaan puheeseen.

”Syntyy odotusten ja todellisuuden ristiriita. Kun mahdollisuuksien ikkuna on laaja, sosiaalinen vertailu saa ihmiset voimaan huonommin kuin todellisuudessa olisi syytä. Tiedät ja tunnet olevasi huonompi vasta, kun vertaat itseäsi muiden esittämiin mielikuviin”, Schugk pohtii.

Sairauspoissaolon lisäksi aktiivista hoitoa ja seurantaa


Hoidon prosessit kestävät kauan, ja paras keino ennaltaehkäistä kierrettä on tuettu varhainen työhönpaluu. S-ryhmän HR-johtaja Sanna-Mari Myllynen kertoi, että S-Ryhmässä on työn muokkaamisella saatu merkittäviä tuloksia aikaan. Mielenterveyden häiriöstä kärsineet työntekijät ovat pystyneet toipumaan ja kuntotumaan töissä.

”Näin on säästetty paitsi inhimillistä ja sosiaalista kärsimystä, myös rahaa”, Myllynen huomauttaa.
 
Myllysen mukaan ei ole tavoiteltavaa, että työntekijä palaa töihin vasta toivuttuaan täysin. Terveydentila on huomioitava muokkaamalla työtä. Myllynen kertoo, että S-Ryhmässä työntekijän on päästävä lääkäriin kahden vuorokauden kuluessa ilmoituksesta ja lyhyt terapia voidaan aloittaa heti.

”Nopeat toimenpiteet ovat tuoneet kulunsa moninkertaisena takaisin. Työhön palataan autetusti: työtä ja arkea muokataan kuntoutujalle sopivaksi”, Myllynen kertoo.

Myös huoli ilmastosta vie nuoria sairaspetiin


Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Asikainen nosti kommenttipuheenvuorossaan esiin ilmastoahdistuksen. 

”Huoli tulevaisuudesta ja ilmastosta sekä luonnon moninaisuudesta lisää turvattomuuden tunnetta sekä psyykkistä huolta.”

Miksi koulussa ei viihdytä ja uupuminen tulee esille jo lukiossa? Nuoret tarvitsevat Asikaisen mukaan lisää tukea: Toiminnanohjaus on koetuksella ja itseohjautuvuus ei suju kaikilta. Jaksamisen kanssa painitaan samalla, kun ympäröivän yhteiskunnan odotukset kasvavat.

”Nuoret kaipaavat merkityksellisyyttä ja työn tulisi vastata omia arvoja. Nuoret toivovat kannustavaa ja valmentavaa työkulttuuria.”

Voit katsoa tilaisuuden tallenteen tästä
Voit ladata tilaisuuden esitykset tästä