Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Tutkimus: Yhä useampi suomalainen innostunut sijoittamisesta

Tutkimus: Yhä useampi suomalainen innostunut sijoittamisesta

Shutterstock

​Vaikka Suomi on vielä monin tavoin kiinni köyhyyden identiteetissä, on asenteissa tapahtumassa muutos. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että sijoittaminen tarjoaa erinomaisen keinon lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantalouden vaurautta, vaikka se sisältää riskejä. Myönteinen asenne on kasvattanut kannatustaan parissa vuosikymmenessä 20 prosenttiyksikköä.

Sijoituskulttuureissa ja -asenteissa on eroja. Siinä missä suomalainen säästää pahan päivän varalle muissa pohjoismaissa ajatellaan lähtökohtaisesti hyvän päivän tarpeita. ”Suomalainen varallisuus on perinteisesti kiinni omistusasunnoissa. Sen lisäksi suomalaiset suosivat edelleen liikaa matalan tuoton kohteita, kuten pankkitalletuksia, vaikka rahastosijoittaminen onkin tasaisesti kasvattanut suosiotaan. EVA:n tutkimustulos antaa myönteisen signaalin siitä, että suomalaisten kiinnostus vaurastumista ja eri sijoitusmuotoja kohtaan on kasvamassa”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

EVA:n selvityksen mukaan ruotsalaisilla on noin 40 vuoden etumatka suomalaisiin sijoitussäästämisessä. Suomalaiset ovat vasta tämän vuoden alusta lukien voineet säästää osakesäästötilille. Tilin ideana on, että sen sisällä käydystä kaupasta ei makseta veroja. Verot osingoista ja myyntivoitosta maksetaan vasta sitten, kun varoja nostetaan tililtä ulos. Ruotsissa vastaavantyyppisiä sijoitussäästötilejä on ollut jo 1970-luvulla.

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kansalaisia on haluttu verotuksella ohjata säästämään ja sijoittamaan. Myös ay-liike on vahvasti tukenut ajatusta. Esimerkiksi Tanskassa ay-liike teki aloitteen sijoitussäästötilistä. Suomessa muun muassa SAK on vastustanut osakesäästötiliä.

Kauppi toivoo, että keskustelussa sijoittamisesta, säästämisestä ja omistamisesta päästäisiin vähitellen eroon vastakkainasettelusta. Kaupin mukaan mahdollisimman laaja kansankapitalismi hyödyttää tasapuolisesti koko yhteiskuntaa. ”Puskureita tarvitaan, sillä esimerkiksi kasvavat hoivamenot asettavat ikääntyvät kotitaloudet koetukselle, ja myös hyvinvointiyhteiskunnan vaikean yhtälön äärelle.”

”On ainoastaan hyvä, jos yhä useampi eri taustasta tuleva suomalainen löytää sijoittamisen. Tästä on hyvänä esimerkkinä, että suurin osa rahastosijoittajista on tavallisia keskituloisia suomalaisia. Ylivelkaantumisen torjuntaan ja elämäntilanteiden muutosten hallintaan tarvitaan myös yksilöiden varautumista.”

EVA:n artikkeli Ryysyistä rikkauksiin (Emilia Kullas – Annukka Oksanen)