Pankit ilmoittavat vuosittain tuhansia rahanpesuepäilyjä viranomaisten tutkittavaksi

Pankeilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa toimintaa, havaita ja selvittää epäilyttäviä liiketoimia sekä ilmoittaa epäilyistään Rahanpesun selvittelykeskukselle. Vuonna 2022 ilmoituksia tehtiin runsaat 13 000 ja alkuvuonna 2023 yli 8 000. Luvut ovat kansainvälisesti korkeita – valitettavasti vain murto-osa niistä johtaa esitutkintaan, syytteisiin tai tuomioihin.

Suomalaiset finanssiyritykset käyttävät vuosittain tuhansia henkilötyövuosia ja investoivat tekoälyyn ja teknologiaan rahanpesun torjumiseksi. Euroopan tasolla toimialan vuotuiset satsaukset rahanpesun ja talousrikollisuuden torjuntaan ovat yli 100 miljardia euroa, joten väitteet siitä, etteivät pankit tekisi asian eteen mitään, eivät saa tosiasioista tukea.

======
Väitteet, etteivät pankit tekisi rahanpesun ja talousrikollisuuden torjunnan

eteen mitään, eivät saa tosiasioista tukea.
======

Vuoden 2017 rahanpesulakiamme on ehditty jo muuttaa parikymmentä kertaa, minkä rinnalla vaatimukset ovat laajentuneet myös muun kotimaisen ja eurooppalaisen sääntelyn myötä. Alati laajenevat velvoitteet edellyttävät jatkuvia muutoksia pankkien tietojärjestelmiin ja toimintamalleihin. Tiukennusten hyödyt ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi, ja asiakkaille ne valitettavasti ovat näkyneet lähinnä pankkien lisääntyneinä kysymyksinä ja hankalampana asiointina.

Rikollisen rahan käsittely ei kuulu pankin liiketoimintaan, ja on sekä pankin että yhteiskunnan intressissä, että epäilyttävät tilanteet havaitaan ja saatetaan viranomaisten selvitettäviksi ja hoidettaviksi. Asiansa tunnollisesti hoitaville asiakkaille on tärkeää, että säädösvaatimukset ja niiden edellyttämät pankkien toimenpiteet ovat oikein mitoitettuja ja tarkoituksenmukaisia. Rahanpesun torjunnan vaikuttavuuden kannalta on välttämätöntä, että pankeille annetaan velvoitteiden vastineeksi tehokkaita työkaluja vastata lainsäätäjän odotuksiin, ja valvovalle viranomaiselle turvataan riittävät voimavarat tehtäviensä hoitamiseksi.

Esimerkiksi pankkien keskinäisessä tiedonvaihdossa Suomen omaksuma linja on useita EU-maita varovaisempi, mikä selvästi haittaa pankkien mahdollisuuksia havaita ja tunnistaa epäilyttävät tapahtumat täysin normaalien maksujen joukosta.

Rahanpesun ja talousrikollisuuden torjunta on korostuneen kansainvälistä ja toivommekin, että EU:ssa vireillä oleva rahanpesusääntelyn kokonaisuudistus tuo mukanaan nykyiseen verrattuna selkeämmän, yhdenmukaisemman, riskilähtöisemmän ja tehokkaamman sääntely- ja valvontajärjestelmän.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan