Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on kuin hitaasti kypsyvä viini, jota ranskalaiset parantelevat ja vaalivat

Vuosikymmeniä kypsyteltyä vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevää Solvenssi II -direktiiviä alettiin soveltaa vuoden 2016 alusta. Se korvasi aikaisemman alkeellisen ja huonosti vakuutustoiminnan riskit huomioon ottavan lainsäädäntökokonaisuuden, joskin suomalaisittain lainsäädäntö oli jo ennen Solvenssi II:ta EU:n kehikkoa huomattavasti kehittyneempi ja riskipohjaisempi. Kesäkuun alussa Solvenssi II:n uudelleentarkastelusta annettiin jo kolmas kompromissiehdotus. Tällä kertaa ehdotuksen antoi hyvin kypsytetyistä viineistään tunnettu EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska.

Suomalaisen vakuutusalan keskeiset tavoitteet Solvenssi II:n uudelleentarkastelussa ovat olleet pääomavaateiden kohtuullistaminen, raportointitaakan pienentäminen, suhteellisuusperiaatteen määrätietoinen soveltaminen sekä päällekkäisen sääntelyn minimointi.

Ranskalla on ollut vankka tahto saada Solvenssi II -direktiivin uudelleentarkastelu sekä erillinen vakuutusyhtiöiden elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviehdotus IRRD käsiteltyä puheenjohtajuuskaudellaan. Tämä on johtanut siihen, että neuvoston työryhmät ovat kokoontuneet tiuhaan tahtiin ja työ on edennyt ripeästi. Solvenssi II -direktiivin uudelleentarkastelussa vaikuttaakin siltä, että puheenjohtaja on onnistunut tavoitteessaan ja neuvoston työryhmä muodosti yleisnäkemyksen, jonka Ecofin-neuvosto hyväksyi perjantaina 17.6.

Nyt muodostettu neuvoston yleisnäkemys on hyvin samansuuntainen kuin komission alkuperäinen direktiiviehdotus, jonka se antoi syyskuussa 2021. On tosin huomioitava, että yleisnäkemys on muodostettu ilman, että alemman tason sääntelyä on julkaistu ja muutosten vaikutuksia on vielä vaikeaa arvioida. Komission on voinut olla vaikea antaa ehdotusta alemman tason sääntelystä, kun parlamentin kannoista direktiivitason sääntelyyn ei ole ollut riittävää varmuutta.

======
Vakuutusalaa ei haittaisi, että IRRD:lle
kävisi samoin kuin Evergreenille Suezin kanavassa,
sillä pankeilta kopioitu kriisinratkaisudirektiivi
ei auta ongelmien ratkaisussa vakuutuspuolella.
======

IRRD:n suhteen asiat eivät kuitenkaan ole edenneet neuvoston puheenjohtajamaan toivomalla tavalla. Komission syyskuussa 2021 antama direktiiviehdotus vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisusta on saanut osakseen suurta vastustusta ympäri Eurooppaa. Näyttää siltä, että neuvoston puheenjohtajamaan on tyytyminen ainoastaan edistymisraporttiin. Nähtäväksi jää, miten neuvoston seuraava puheenjohtajamaa Tshekki tai ensi keväänä neuvoston vetovastuun ottava Ruotsi ovat aikeissa viedä vastatuulessa olevaa laivaa eteenpäin. Vakuutusalaa ei haittaisi, että IRRD:lle kävisi samoin kuin Evergreenille Suezin kanavassa, sillä pankeilta kopioitu kriisinratkaisudirektiivi ei auta ongelmien ratkaisussa vakuutuspuolella.

Parlamentissa prosessi lähti käyntiin oleellisesti hitaammin kuin neuvostossa, mutta kesäkuun alkupuolella alkoi tapahtua. Parlamentin ECON-valiokunnan Solvenssi II- ja IRRD-raportöörinä toimiva Markus Ferber julkaisi raporttiluonnokset, jotka sisältävät hyviä aihioita tulevaan sääntelyyn ja ovat askelia oikeaan suuntaan. Solvenssi II -raporttiluonnoksessa raportööri on laajentanut suhteellisuusperiaatteiden soveltamisalaan kuuluvien yritysten raja-arvoja, joilla osa suomalaisista yhtiöistä voisi päästä suhteellisuusperiaatteen mukaisten helpotusten piiriin. Raportointiin olisi myös tulossa hieman helpotuksia. Raportoinnin lähtökohtana on se, että valvojalla ja kuluttajilla on raportoinnille eri tarpeet.

======
Vaikuttaa siis siltä, että vakuutusalalle
tarpeeton IRRD nyt hidastaa
alalle tarpeellista Solvenssi II:ta.
======

Toisin kuin neuvostossa, parlamentissa on pysytty komission alkuperäisessä suunnitelmassa, ja Solvenssi II ja IRRD ovat edenneet käsi kädessä. Raportöörin IRRD-raporttiluonnoksessa todetaan oikein, että pankkialalta kopioitu ehdotus ei ole sopiva vakuutusalalle alojen eroavaisuuden takia. Huolimatta siitä, että raportööri on todennut, ettei IRRD ole sopiva taikka tarpeellinen vakuutusalalle, hän on kuitenkin ajamassa yhteistakuujärjestelmää Euroopan unioniin.

Vaikuttaa siis siltä, että vakuutusalalle tarpeeton IRRD nyt hidastaa alalle tarpeellista Solvenssi II:ta. Jos, parlamentin tavoite molempien direktiiviehdotusten samanaikaisesta käsittelystä toteutuu, johtaa se myös Solvenssi II -uudelleentarkastelun viivästymiseen. Neuvostossa voi olla vaikea muodostaa yleisnäkemystä IRRD:stä Tshekin puheenjohtajuuskaudella. Siten neuvoston, parlamentin ja komission väliset trilogit voisivat alkaa aikaisintaan Ruotsin puheenjohtajuuskaudella.