Pohjoismaiset vakuutusjärjestöt: Vakuutusalan elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiville ei ole tarvetta – lainsäätäjän tulisi keskittyä vakavaraisuussääntelyn kehittämiseen

Vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisu on jo hoidossa muualla sääntelyssä, ja alun perin pankeille suunniteltu järjestelmä toimisi huonosti vakuutusalalla. Kuva: Jirapong Manustrong / Shutterstock
  • Vakuutusalan elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (IRRD) ei parantaisi rahoitusvakautta eikä toisi lisää suojaa vakuutuksenottajille.
  • Pankkialan vastaavasta sääntelystä kopioitu malli toimisi huonosti vakuutusalalla.
  • Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi on tarpeeton, sillä Solvenssi II on riittävä.
  • Pohjoismaiset vakuutusalan järjestöt ovat julkaisseet yhteisen kannanoton, jossa vastustetaan IRRD-direktiiviä.

Komissio julkisti pankkisääntelyä voimakkaasti muistuttavan ehdotuksen vakuutusyhtiöiden elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviksi (IRRD) syyskuussa 2021. Tarkoitus oli, että IRRD-direktiivi käsiteltäisiin samassa tahdissa vakuutusalan vakavaraisuutta sääntelevän Solvenssi II -uudistuksen kanssa. IRRD-ehdotuksen käsittely on kuitenkin osoittautunut huomattavasti vaikeammaksi kuin Solvenssi II:n, koska ehdotukseen suhtaudutaan kriittisesti.

Komission elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviehdotuksen tavoitteena on pelastaa vaikeuksiin joutuva vakuutusyhtiö tai saada se pois markkinoilta ilman, että vakuutetut kärsivät tai aiheutuu laajemmin yhteiskuntaan heijastuvia ongelmia, kuten tarvetta verovaroin turvata edunsaajien asemaa.

Direktiivin tavoitteet ovat tärkeitä, mutta kriisinratkaisu on jo hoidossa muualla sääntelyssä, ja alun perin pankeille suunniteltu järjestelmä toimisi huonosti vakuutusalalla: vakuutussektorilla ei ole pankkitoimintaan liittyvää systeemistä tartuntariskiä, ja malli toimii erityisen huonosti keskinäisissä vakuutusyhtiöissä, joissa vakuutuksenottajat ovat samalla yhtiön omistajia.

”IRRD-ehdotuksen mallina on vastaava pankkitoimintaan liittyvä direktiivi BRRD. Vakuutustoiminnan liiketoimintamalli eroaa radikaalisti pankkien liiketoimintamallista, eivätkä BRRD:stä kopioidut toimet auta ongelmien ratkaisussa vakuutuspuolella”, sanoo Finanssiala ry:n asiantuntija Olli Leppälä.

Erillisen sääntelyn kehittämisen sijaan vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevää Solvenssi II:ta tulisi kehittää siihen suuntaan, että se kattaisi myös vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisun entistäkin paremmin.

EU-parlamentin ECON-valiokunnassa toimiva direktiivin raportöörikin on valiokunnan kokouksissa ollut hyvin kriittinen IRRD-ehdotusta kohtaan. Pohjoismaiset vakuutusalan järjestöt FA mukaan lukien ovat julkaisseet yhteisen kannanoton, jossa perustellaan, miksi IRRD:n käyttöönottoa ei tule edistää.

”Kannanotossa todetaan, että IRRD ei hyödyttäisi rahoitusvakautta eikä suojelisi vakuutuksenottajia. Sen sijaan se aiheuttaisi yhtiöille huomattavia kustannuksia ja vaikeuttaisi vakuutustuotteiden kehitystä”, Leppälä tiivistää.

Leppälä yhtyy pohjoismaisten kollegoidensa ehdotukseen: Kahden rinnakkaisen direktiivin kehityksen sijaan olisi parempi tarkastella, miten IRRD:n tarpeelliset osiot voitaisiin paremmin huomioida Solvenssi II -sääntelyssä.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan