Koronakriisistä toipumiseen tarkoitetut elvyttävät toimenpiteet vauhdittavat samalla Suomea kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa, sanoo Johannes Koskinen. Tämä on tärkeää myös siltä osin, että voimme olla edelläkävijöitä kiertotalouden, cleantechin ja digitalisaation pelikentällä.
Yritystuilla on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan pyritty vastaamaan yritysten akuuttiin kassakriisiin, jotka ovat aiheutuneet koronaepidemiasta. Hän olisi valmis liittämään ilmastovelvoitteita teollisuuden tukirahoihin. Koskinen esittää pohdittavaksi, että eri toimialojen vähähiilisyyden tiekarttojen noudattaminen sidottaisin elvytys- ja tukirahoihin.
Finanssiala esitti keskeisille päättäjille neljä tiukkaa kysymystä vihreästä ja kestävästä rahoituksesta sekä elvytyksestä.
Kun yhteiskuntaa aletaan koronakriisin jälkeen taas nostaa jaloilleen, miten ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon?
”Kaikkien elvytystoimien pitää vauhdittaa siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Hallituksen 4. lisätalousarviossa on vahvoja panostuksia kestävään liikenteeseen (raideinvestoinnit) ja asumiseen, puurakentamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan (mm. öljylämmityksestä luopumiseen), luonnon köyhtymisen torjuntaan yms. Kestävä elvytys siis näkyy vahvasti hallituksen lisätalousarviossa.” ”Koronakriisistä toipumiseen tarkoitetut elvyttävät toimenpiteet vauhdittavat samalla Suomea kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Tämä on tärkeää myös siltä osin, että voimme olla edelläkävijöitä kiertotalouden, cleantechin ja digitalisaation pelikentällä. Ilmastonmuutoksen torjunta on välttämätöntä, mutta myös mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa, liiketoimintamalleja sekä työpaikkoja.”
”Kestävä elvytys -työryhmän väliraportissa todetaan, että niin Suomessa kuin EU:ssakin on vahva konsensus kestävästä elvytyksestä. Elvytystoimien pitää vauhdittaa siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Tätä tavoitetta haittaavien toimien pitäisi olla vasta viimesijainen elvytyskeino, joille on esitettävä kattavat perustelut.”
”Torjumalla ilmastonmuutosta rakennetaan siis kestävää yhteiskuntaa, tulevaisuuden työpaikkoja ja vientiä. ”
Miten julkinen valta ja finanssiala voisivat parhaiten torjua ilmastonmuutosta yhteistyössä?
”Suuntaamalla rahoitusta kohteisiin, jotka kehittävät teknologioita ilmastohaasteen taklaamiseen, auttamalla yrityksiä markkinoille sekä rahoittamalla referenssi- ja pilottikohteita. Tarvitaan yhteiset standardit ja kriteerit siitä, mikä on kestävää.”
”Niin kuin muun muassa valtiovarainministeriön finanssiasiantuntija Milla Kouri blogissaan (Sijoitusten kestävyyden määrittely etenee EU:ssa) on todennut, EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet saavuttamiseksi EU:n alueella on kurottava umpeen vuotuinen lähes 180 miljardin euron investointivaje. Näin suurta investointivajetta ei paikata pelkästään julkisin varoin, vaan ilmastotalkoiden toteuttamiseen tarvitaan yksityistä pääomaa ja pääomamarkkinoita.”
Miten kestävää rahoitusta tulisi mielestäsi edistää?
”Harmaan talouden torjunta sekä kansainvälisen veronkierron suitsiminen ovat keskeisiä keinoja, kun puhutaan kestävästä rahoituksesta. Juuri valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty harmaantalouden torjuntaohjelma on kunnianhimoinen ja sisältää runsaasti toimia tähän.”
”Lisäksi jotta pääomia ohjautuisi entistä kestävämpiin sijoituskohteisiin, sijoittajalla täytyy olla todellinen mahdollisuus arvioida kohteen ympäristövaikutuksia. EU:n kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma pyrkii auttamaan tässä. Siihen sisältyy EU:n kestävien sijoitusten luokitusjärjestelmän luominen.
”EU:n luokitusjärjestelmä luo vähimmäisvaatimukset vihreälle sijoituskohteelle ja näin standardisoi ympäristön kannalta kestävät sijoitukset rahoitusmarkkinoilla. Sijoittajat haluavat myös arvioida kohteidensa ympäristövaikutuksia, ja tämä on kasvava trendi. Laaditaan yhteisiä standardeja ja kriteerejä, jotta voidaan saattaa yhtiöt läpinäkyvämmäksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yhtiöt voivat näin raportoida ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kuvaavia indikaattoreita. Tätä kautta kestävät ja ilmastoystävällisemmät sijoituskohteet saavat enemmän pääomia.”
Mitä mieltä olet ajatuksesta, että koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri olisi ilmastonmuutoksen hillintä?
”Yritystuilla on pyritty vastaamaan yritysten akuuttiin kassakriisiin. Tässä ovat olleet keskiössä palvelualat. Ilmastonmuutoksen kytkeminen vaikkapa ravintola-alan kriisitukeen tuntuisi kaukaa haetulta, vaikka isossa kuvassa elvytys- ja investointipanosten on vastattava myös ilmastokriisiin. ”
”Esimerkiksi teollisuudessa ja vastaavilla aloilla voisi miettiä tukirahojen seurauksena myös ilmastovelvoitteita. Lisäksi ympäristölle haitallisia tukia voisi karsia, kuten myös ehdotettiin Vihriälän raportissakin. Viime syksynä laadittiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimialojen vähähiilisyyden tiekartat. Esimerkkinä voisi pohtia vaikkapa elvytys- ja tukirahojen sitomista näiden noudattamiseen.”
”Kestävä elvytys -työryhmän väliraportissa todetaan: Ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista haittaavien elvytyskeinojen tulee olla viimesijaisia, ja niiden käyttöönotolle tulee olla kattavat perustelut. Lisäksi tällaisten elvytystoimien vastineeksi tulee edellyttää kestävyyssitoumuksia. Esimerkiksi yritystuen saajien tulisi sitoutua vähentämään päästöjään ja vaikutustaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Kaikissa ohjauskeinoissa tulee huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus.”
Finanssialan kanta kestävään rahoitukseen
Uutisoimme ja kirjoitamme kesän aikana erilaisista vihreän rahoituksen teemoista. Finanssiala korostaa, että korona-aika ei saa tarkoittaa vihreän ja kestävän rahoituksen tavoitteiden hautaamista. Tätä haluamme painottaa erityisesti päättäjien suuntaan kotimaassa ja EU:ssa. Tuomme kampanjassa esiin myös toimialan vastuullisuutta sekä käytännön tekoja. Avaamme lisäksi sitä, kuinka suuri merkitys rahalla ja sen kanavoitumisella on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Lue lisää finanssialan kannoista – Ritakallio: Elvytykseltä edellytettävä ilmastovastuullisuutta
Kaikki juttusarjan jutut:
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen:
Koronaelvytyksessä ilmastokriteerit huomioitava. Yhden euron tai miljardin voi käyttää vain kerran, ja siksi kaikkia valtion elvytystoimia on tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten kautta Valtiovarainministeri Matti Vanhanen:
Nyt on tarve sijoitusten ilmastokestävyydelle. Kriteereitä ei pidä asettaa liian korkealle, jotta rahoituksen volyymi kestävään toimintaan nousee riittävän suureksi
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen:
Johannes Koskinen sitoisi vähähiilisyyden elvytys- ja tukirahoihin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio: Ville Tavio pitää muoti-ilmiönä ilmastoasioiden yhdistämistä koronaelvytykseen Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen: Juhana Vartiainen valjastaisi markkinavoimat ilmastotyöhön – kaikkien instrumenttien ei tarvitse liittyä ilmastoon