- Hallitus esittää lakiesitysluonnoksessaan useita keinoja, joilla hillitä kotitalouksien liiallista velkaantumista. Osa keinoista on Finanssiala ry:n (FA) mielestä kannatettavia, osassa on merkittäviä ongelmia.
- Kannatettavia esityksiä ovat muun muassa taloyhtiölainakaton käyttöönotto ja pienlainayhtiöiden siirtäminen Finanssivalvonnan valvontaan.
- Asuntolainojen enimmäispituutta taas ei ole tarpeen säännellä. Lisäksi Finanssivalvonnalle ei pidä antaa valtuutta puuttua luotonantajien luottopäätösmallien toimintaan.
Kansalaisten ylivelkaantuminen on kasvava ongelma. Finanssiala haluaa estää ylivelkaantumista, joka on merkittävä ongelma paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle ja finanssiyhtiöille. Erilaisia ylivelkaantumisen torjumiseen tähtääviä keinoja on punnittava huolellisesti. Esimerkiksi asuntolainoituksen rajoituksilla ei saa aiheuttaa haittaa työvoiman liikkuvuudelle ja talouden elpymiselle koronasta.
Yksityishenkilöiden ja kotitalouksien liialliseen velkaantumiseen on tärkeää puuttua. Sekä valtiovalta että finanssiala ovat huolissaan etenkin erilaisten kulutusluottojen ja pikavippien sekä taloyhtiölainojen määrän kasvusta. Hallitus esittää lakiesitysluonnoksessaan useita keinoja ylivelkaantumisen hillitsemiseksi.
“On hyvä, että lakiesitysluonnokseen ei sisälly ehdotusta tulosidonnaisesta velkakatosta. Katon oikea mitoittaminen olisi ollut hankalaa, ja lisäksi sen toimeenpanoon liittyisi monia käytännön ongelmia. Sen sijaan taloyhtiölainoille suunnattu toimenpidekokonaisuus yhdessä pikavippifirmojen valvonnan tehostamisen kanssa ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä”, toteaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Kotitalouksien liiallista velkaantumista hillitsevien toimenpiteiden tarpeellisuutta arvioidessa on otettava huomioon myös olemassa olevat makrovakausvälineet ja erilaiset käynnissä olevat sääntelyhankkeet. Uusien toimenpiteiden ja välineiden käyttöönotossa kannattaa olla varovainen.
”Meillä on jo käytössä esimerkiksi asuntolainojen lainakatto. EU-tasolla on käynnissä selvitys makrovakausvälineistön uudistamisesta, ja lisäksi oikeusministeriössä on valmisteilla uusia kuluttajaluotonantoon kohdistuvia sääntelytoimia. Hankkeiden runsaus kehottaa varovaisuuteen uusien toimenpiteiden ja välineiden käyttöönotossa”, Mattila muistuttaa.
Ei vain velkaa vaan myös varallisuutta
Mattila huomauttaa, että vaikutusarvioita tehtäessä ja velkaantumisen riskejä arvioitaessa on velkojen ohella otettava huomioon myös kotitalouksien rahoitus- ja muu varallisuus. Vain siten saadaan oikea käsitys erilaisten riskien vakavuudesta.
”Suomessa kotitalouksien rahoitusvarallisuus on tätä nykyä huomattavasti suurempi kuin velkojen yhteismäärä. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli yli 180 miljardia euroa”, Mattila sanoo.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kotitalouksien velkaantuminen puhuttaa – onko tulossa lisää rajoituksia?
Viranomaisilla jo mittava arsenaali velkaantumisen rajoittamiseen – yhteisvaikutukset selvitettävä ennen uusien toimien suunnittelua
Velkaantumisen taittamisessa on käytössä jo vyö ja henkselit, mutta lisää ehdotetaan
FA:n Ahosniemi: Kotitalouksien velkaantumisessa on uusien tiukkojen sääntöjen sijaan harkinnan aika
