Lontoon vetäytyminen Euroopan finanssimarkkinoilta on luonut EU-maiden rahoitussektorille historialliset kasvumahdollisuudet

Brysselistä katsoen EU:n ja Britannian välit ovat historiallisen huonot, vaikka sitä eivät sano suoraan muut kuin brexitiä intohimoisesti kannattaneet brittitabloidit. Niiden mukaan EU on tahallaan muuttanut jo satoja sääntöjään rangaistakseen brittejä brexitistä. 

Todellisuudessa juuri mitään niistä säännöistä, joista Britannia oli itse päättämässä sisämarkkinoiden rakentamiseksi ja suojaamiseksi 47 EU-jäsenyysvuotensa aikana, ei ole ehditty muuttaa miksikään. Tämä voi tietysti näyttää erilaiselta, kun tilannetta katsoo aidan ulko- eikä sisäpuolelta.

Lontoo pelkää varsinkin finanssisektorinsa tulevaisuuden puolesta, mutta vallassa olevat brittipoliitikot eivät tunnu vieläkään ymmärtäneen, mitä maailman suurimman sisämarkkinan hylkääminen on käytännössä tarkoittanut. 

Tämän viikon iso talousuutinen pohjoismaissa oli amerikkalaisen investointipankki Goldman Sachsin ilmoitus siitä, että se aikoo työllistää Kööpenhaminassa ja Tukholmassa yhteensä 70 uutta rahoitusammattilaista tämän vuoden loppuun mennessä. Pankin mukaan sen toiminta pohjoismaisilla markkinoilla kasvaa erityisesti investointipankki- ja varainhoitopalveluissa, mikä edellyttää lisääntyvää yhteistyötä paikallisten eläke- ja vakuutusyhtiöiden kanssa. 

Goldman Sachsin Euroopan vakuutus- ja eläkesektorin johtaja Peter Hermann kertoi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että pankin strategiana on nyt siirtyä yhä lähemmäs asiakkaita.

Goldman Sachsin ilmoitus on vain osa paljon isompaa myllerrystä, jossa kansainvälinen finanssiala on päivittämässä eurooppalaisia toimintojaan brexitin jälkeiseen aikaan. 

Kun aikaisemmin läsnäolo Lontoon Cityssä oli käytännössä edellytys läsnäololle EU:n finanssimarkkinoilla, nyt amerikkalaisten investointipankkien kaltaiset globaalit toimijat ovat yksi kerrallaan alkaneet sivuuttaa Lontoon ja ryhtyneet hakemaan yhteistyötä suoraan EU-maiden finanssisektorien kanssa. Tämä on puolestaan tuonut EU-maille merkittävän potentiaalin kasvattaa rahoituspalvelujen kauppaa.

Finanssikeskukset kilpailevat ammattilaisista

Rahoitusalan palvelujen kysynnän kasvu näkyy jo nyt Manner-Euroopan finanssikeskuksissa. Lontoosta tähän mennessä muihin EU-maihin lähteneet rahoitusalan yritykset ovat hajautuneet eri kaupunkeihin. 

Dubliniin ja Luxemburgiin on muuttanut varsinkin varainhallintayrityksiä, kun taas Frankfurt on vetänyt puoleensa erityisesti investointipankkeja ja Amsterdam arvopaperivälittäjiä. Pariisiin on muuttanut tasapuolisesti kaikkia. Goldman Sachsin antaman esimerkin mukaan myös Kööpenhaminan tai Tukholman tapaiset pienemmät eurooppalaiset finanssikeskukset saavat oman siivunsa alan kasvusta. 

Financial Times -lehden haastatteleman frankfurtilaisen NewMark Finanzkommunikation und Sprecher für den Finanzplatz Frankfurt -lobbausyhtiön toimitusjohtaja Hubertus Väthin mukaan brexit on tuonut tai tuomassa tämän vuoden puoliväliin mennessä noin 3 000 uutta rahoitusalan työpaikkaa Frankfurtiin. Hän ennakoi työpaikkojen määrän kasvavan loppuvuonna 1 000:lla ja ensi vuoden alkupuoliskolla vielä 500:lla, mikäli covid-19-viruksen aiheuttamat rajoitukset saadaan purettua.

Pitkällä tähtäimellä EU-maiden on koulutettava omat finanssiammattilaisensa itse, mutta meneillään olevassa murrosvaiheessa nopein keino kasvattaa alan osaamista on ostaa kokemusta sieltä, missä siitä on tällä hetkellä ylitarjontaa: Lontoosta.

Niin Saksassa kuin muissakin EU-maissa alettiin varautua hyvissä ajoin brittipankkiirien houkutteluun. Saksa, Ranska, Italia ja Alankomaat päättivät jo vuonna 2018 säätää lait verohelpotuksista houkuttelemaan maahan muuttavia finanssiammattilaisia. Lisäksi Saksa löysäsi tiukkoja työehtolakejaan tehdäkseen ulkomaisille pankeille helpommaksi irtisanoa möhläyksiin syyllistyneitä traidereitaan. 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjesti puolestaan 2018 Versaillesin palatsissa illallisen 140 Lontoon tärkeimmälle finanssialan johtajalle teemalla ”Valitkaa Ranska”.

Jopa Suomessa ulkoministeriö on aloittanut lakihankkeen niin kutsutun D-viisumin valmistelusta. Sillä yritetään nopeuttaa ja sujuvoittaa Britannian kaltaisista kolmansista maista tulevien erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa. 

Britannian keskuspankki yrittää padota exodusta

Euroopan keskuspankin EKP:n linjauksen mukaan brittipankkien toimilupien edellytyksenä EU-maissa on se, että ne myös todella toimivat paikan päällä. Britannian keskuspankin, BoE:n pääjohtaja Andrew Baileyn mukaan erityisesti EKP:n vaatimukset pankkien johtohenkilöiden työskentelystä paikan päällä EU-maissa ovat kuitenkin ylimitoitettuja.

Monet brittipoliitikot ovat jo ehtineet syyttää EU:ta siitä, että sen keskuspankin yksityiskohtaiset lupaehdot brittipankkien henkilöstön koostumuksesta EU-maissa ovat tosiasiassa osa suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kasvattaa väkisin EU-maiden finanssisektorien markkinaosuutta Lontoon kustannuksella – ja samalla siirtää mahdollisimman paljon hyväpalkkaisia töitä ja verotuloja EU:n alueelle. EKP ei ole kommentoinut väitteitä. 

On tietenkin selvää, että brexitin jälkeen Britanniaa kohdellaan kilpailijana, joten on vain luonnollista, jos Euroopan keskuspankki osaltaan edistää EU-maiden kaupallisia etuja. BoE toimii Englannin kanaalin toisella puolella juuri samalla tavalla, mutta suojellakseen brittien etuja.

Rahoitusalan ammattilaisten joukkomuutto Lontoosta EU-maihin onkin aiheuttanut jo sen, että BoE ilmoitti maaliskuun lopussa vaativansa, että brittiläiset pankit hakevat siltä etukäteen luvan siirtää henkilöstöään EU-maissa sijaitseviin yksiköihinsä. Vaatimus todennäköisesti hapattaa Lontoon ja Brysselin välejä entisestään. 

Palvelujen jäätyä kokonaan EU:n ja Britannian vapaakauppasopimuksen ulkopuolelle, finanssialan palvelukauppaa on tarkoitus jatkaa niin kutsuttujen ekvivalenssi- eli vastaavuussäännösten mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että molemmat osapuolet voivat päättää, että tietyn bisnesalueen säädökset ovat riittävän samankaltaisia, jotta keskinäistä kauppaa voidaan tällä sektorilla käydä. 

Lontoon City odottaa nyt vesi kielellä uusia vastaavuussopimuksia päästäkseen edes osittain takaisin EU-markkinoille. Toistaiseksi on päästy vasta neuvottelemaan siitä, kuinka asiasta tulevaisuudessa neuvotellaan. 

Toisin kuin Britannialla, EU:lla ei ole kiirettä. 

Johdannaisten kauppa edelleen pullonkaula

Muutama hyväksyvä ekvivalenssipäätös hyväksyttiin poikkeuksellisesti jo viime vuonna määräaikaisena. Nämä koskivat muun muassa johdannaisten selvityksiä, koska Lontoon palveluja korvaavia selvitysjärjestelmiä ei vielä ole riittävästi EU-maissa. Suurimpana pullonkaulana finanssipalvelujen nykyistäkin suuremmalle siirtymälle Lontoosta EU-maiden finanssikeskuksiin onkin johdannaiskaupan osaamisen keskittyminen edelleen Cityyn. 

Johdannaissopimuksilla tarkoitetaan rahoitusvälineitä, joiden taloudellinen arvo perustuu sopimuksessa määritellyn arvopaperin, valuutan, indeksin, oikeuden tai hyödykkeen arvoon tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa.

Politico-lehden mukaan 90 prosenttia euromääräisestä johdannaiskaupasta käydään tälläkin hetkellä Lontoossa. Ainoa EU-maissa sijaitseva selvityskeskus, jossa voidaan nykyään käsitellä korkoswappeja eli koronvaihtosopimuksia, joilla kiinteä korko vaihdetaan vaihtuvaan korkoon, on osake- ja korkojohdannaispörssi Eurex Frankfurtissa. Koronvaihtosopimukset ovat yleensä pitkäaikaisia, 5 – 10 vuoden mittaisia tai joskus jopa pidempiä, ja niiden selvityskeskusten muuttaminen toiseen maahan kesken sopimuskauden on juridisesti erittäin hankalaa. 

Vaikka EU:n komission poliittiset paineet myös johdannaiskaupan siirtämiseksi Lontoosta EU-maihin ovat kovat, hanketta ei voida toteuttaa liian nopeasti riskeeraamatta johdannaiskaupan taloudellista vakautta ja luotettavuutta. Toistaiseksi komissio on myöntänyt Lontoolle ekvivalenssisääntöjen perusteella oikeuden myydä johdannaispalvelujaan EU-maiden rahoitusyrityksille vuoden 2022 puoliväliin. Sitä mukaa kun sisämarkkinoilla saadaan kasvatettua omaa kapasiteettia, myös EU-maiden johdannaispalvelujen kaupan ennakoidaan, joskin hitaasti, siirtyvän EU:n puolelle.

Tekipä Lontoo mitä hyvänsä, totuus on, ettei Britannia pitkällä aikavälillä kykene kilpailemaan EU:n sisämarkkinoiden kanssa edes finanssialalla. Brittipoliitikkojen vaatimukset siitä, että Britanniaa on kohdeltava tasaveroisena taloudellisena kumppanina perustuvat harhaan. 

Kolmanneksi maaksi muuttunut Britannia ei ole tasaveroinen kauppakumppani – se on EU:hun verrattuna seitsemäsosan kokoinen kääpiö, ja sellaisena sen on uusi paikkansa löydettävä.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Kirjoitus on alun perin julkaistu MustReadin sivuilla 9.4.2021. Sisällön mahdollistaa Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.