Lukiolaisten Talousguru-finalistit vastasivat: Mitä Suomen taloudessa pitäisi tehdä?

  • Lukiolaisten Talousguru-finalistit vastasivat muutamilla lauseilla kysymykseen siitä, mitä Suomen talouselämässä pitäisi juuri nyt tehdä.
  • Finalistit antoivat myös näkemyksiään siihen, miten suomalaisten ja erityisesti nuorten talousosaamista voisi parantaa.
  • Talousguru valitaan suorassa lähetyksessä keskiviikkona 1.3. klo 14.00 alkaen. Suoraa lähetystä finaalin suullisesta väittelystä voi katsoa Kauppalehden verkosta osoitteesta kl.fi/talousguru.

Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti 8 suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu pidettiin ylioppilaskirjoitusten tapaan tammikuun alussa kaikkialla Suomessa samaan aikaan. Kilpailuun osallistui 120 lukiota, joissa osanottajia oli noin 600. Alkukilpailun perusteella Helsingissä käytävään loppukilpailuun valittiin 14 finalistia koulujensa parhaina.

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun finalistit ovat nimensä mukaisesti teräviä talousajattelijoita jo nuorella iällä. Kysyimme loppukilpailuun valmistautuvilta lukiolaisilta heidän näkemyksiään Suomen talouselämän kaipaamista muutoksista – ja toisaalta siitä, mitä suomalaisten nuorten talousosaamiselle pitäisi tehdä.

Tässä jutussa muutama poiminta Talousgurujen vastauksista. Voit tutustua tarkemmin Talousguruihin esittelyjutuissa, joita olemme julkaisseet kaksi: osan 1 ja osan 2.

Talousguru valitaan tänä vuonna peräti 25. kerran.

Kerro muutamilla lauseilla, mitä Suomen talouselämässä tulisi juuri nyt tehdä

Joel Falke, Turun Klassillinen lukio:

Köyhimpien toimeentulo on turvattava elinkustannusten noustessa. Huono-osaisten elintasosta huolehtiminen on olennaisinta nimenomaan taloudellisesti haastavina aikoina. Venäjä-riippuvuudesta irtautuminen on oiva aika investoida uusiutuvaan energiaan. Näin Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä niin ilmastoasioiden, kuin tulevaisuuden teknologiankin suhteen. Tulevaisuuteen satsaaminen mahdollistaa hyvinvointivaltion toiminnan vastaisuudessakin.

Inka Hämäläinen, Etu-Töölön lukio:

Suomen talouselämä kaipaa yhteiskunnallisia uudistuksia. Valtion velkaantumiseen on kiinnitettävä huomiota. Suomen tulee rakentaa entistä parempi ympäristö talouskasvulle, uusille investoinneille ja osaajille.


Enna Mikkilä, Seinäjoen lukio:

Suomessa tulisi panostaa vihreään siirtymään; olisi tärkeää, että muun muassa luonnon monimuotoisuutta tuettaisiin esimerkiksi uuden teknologian avulla. Edelläkävijyys vihreässä siirtymässä olisi tärkeä valttikortti Suomelle kansainvälisesti.

Velkaantumiseen tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi veropohjaa laajentamalla sekä työllisyyttä nostamalla ja tukemalla. Julkisten terveyspalveluiden edistämisellä yhä useampi pääsisi työelämään mukaan, sekä samalla valtion menoerät, tulonsiirrot, pienenisivät.

Juho Parkkulainen, Joensuun normaalikoulun lukio:

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jota tulisi edistää helpottamalla lupaprosesseja ja houkuttelemalla ulkomaista osaamista erilaisten kannustimien avulla. Julkinen talous tulee saattaa tasapainoon mahdollisimman pikaisesti paitsi rakenteellisten uudistusten myös kestävästi kohdennettujen sopeutusten kautta. Työnteon kannustimia tulisi vahvistaa ja sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistaa. TKI-menoja tulisi lisätä ja huolehtia suomalaisten innovaatioiden kaupallistamisesta.

Ilmari Pietikäinen, Etelä-Tapiolan lukio:

Suomessa tulisi käydä enemmän keskustelua siitä, mihin rajalliset resurssit suunnataan. On ymmärrettävä, että jotta voidaan panostaa tärkeisiin asioihin, on osattava priorisoida. Suomalaisten työllisyyttä tulisi edistää sinnikkäästi valtionvarainministeriön ehdottamin toimenpitein, jotta heikkenevä huoltosuhde voitaisiin kestää sulavammin. Lisäksi suomalaisten taloustaitoja ja taloudenhallintaa olisi kohennettava.

Leevi Tarjanne, Otaniemen lukio:

Suomi tarvitsee lukuisia rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia, joilla Suomen talouden kurssi saadaan käännettyä. Työssäkäyvien ahkerien kansalaisten ostovoimaa täytyy parantaa esimerkiksi ansiotuloveroa laskemalla. Myös yritysten edellytyksiä kasvaa täytyy helpottaa esimerkiksi työntekijöiden palkkausviidakkoa yksinkertaistamalla. On myös selvää, että Suomi tarvitsee ulkomailta osaajia auttamaan paikkaamaan kestävyysvajettamme työnteolla ja verojen maksulla.

Miten suomalaisten, erityisesti nuorten talousosaamista voisi mielestäsi parantaa?

Joel Falke, Turun Klassillinen lukio:

Poliittiset, yhteiskunnalliset ja talouteen liittyvät asiat tuntuvat helposti nuorelle kaukaisilta ja abstrakteilta. Edellä mainituista asioista opettaminen koulussa on tärkeää, mutta opettajan luennointi tulee helposti suoraan toisesta korvasta ulos, jos nuori ei ole aiheesta valmiiksi kiinnostunut. Nuorten osallistaminen ja esimerkiksi taloudellisten ilmiöiden vaikutuksista kertominen nuoren omaan elämään tekee yhteiskunnallisista asioista ymmärrettävämpiä.

Roope Riihijärvi, Kulosaaren yhteiskoulun lukio:

Talousosaamisesta pitää tehdä trendikästä, esimerkiksi sosiaalisen median kanavien avulla.

Kaikille pakollisen talousopetuksen pitää ensin keskittyä opiskelijoille henkilökohtaisten talousasioiden opettamiseen.

Talousosaamisen kartuttamisesta pitäisi tehdä kiinnostavaa. Sijoituskirjallisuus ei tällä hetkellä ole mielekästä luettavaa suurimmalle osalle ihmisistä.

Juho Parkkulainen, Joensuun normaalikoulun lukio:

Talousosaamista voisi parantaa lisäämällä erityisesti henkilökohtaisesta taloudesta huolehtimisen ja muiden mikrotaloudellisten kokonaisuuksien käsittelyä opetussuunnitelmassa. Talousosaamista edistävien oppikokonaisuuksien määrää voisi lisätä vapaaehtoisuuteen nojaten. Talousmedia voisi osana toimintaansa edistää talousjournalismin saavutettavuutta esimerkiksi nuorelle yleisölle kohdennetuilla artikkeleilla.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan