Onko sijoittaminen aina kannattavaa? – FA:n asiantuntijat vastaavat nuorten talouskysymyksiin

Nuorilla oli mahdollisuus laittaa etäTET-tapahtuman chattiin heitä askarruttavia finanssialaan liittyviä kysymyksiä. Kuva: Shutterstock

Marraskuussa 2021 järjestettiin maailman suurin etäTET, jonka aikana 8- ja 9-luokkalaiset sekä lukiolaiset nuoret pääsivät tutustumaan etäyhteyksin muun muassa finanssialaan. Finanssialan päivässä nuorilla oli mahdollisuus laittaa chattiin finanssialaan liittyviä kysymyksiä. Kysymyksiä tuli paljon, ja nyt Finanssiala ry:n asiantuntijat vastaavat näihin nuorten mieliä askarruttaneisiin kysymyksiin.

Kannattaako rahat laittaa tilille vai pitää käteisenä?

Tilille ilman muuta. Käteinen raha on altis hukkaamiselle, tuhoutumiselle tai vaikkapa varkauksille. Tili on turvallinen tapa säilyttää rahoja. Käteisenä oleva raha ei myöskään tuota mitään. Tilillä oleville varoille maksetaan korkoa, mikä tosin nykyisen matalan korkotason aikana on ollut pieni tai jopa nolla.
JARI VIRTA, johtava lakimies

Onko rahastosijoittaminen parempi vaihtoehto kuin osakesijoittaminen? 

Yleisesti ei voi sanoa, kumpi on parempi, vaan se riippuu omasta tilanteesta. Suorassa osakesijoittamisessa sijoittaja tekee itse sijoituspäätökset, mikä edellyttää halua ja kykyä seurata markkinoita ja yhtiöiden tilannetta. Rahastossa sijoittaja saa valmiin paketin ilman, että tarvitsee itse tehdä töitä. Samalla rahastossa sijoitukset on automaattisesti hajautettu useaan kohteeseen, mikä pienentää riskiä. Rahastojen kautta on mahdollista sijoittaa myös sellaisin kohteisiin, mihin sijoitukset pienemmillä summilla eivät onnistu. Rahastojen kautta on myös helppo hajauttaa ajallisesti, vaikka kuukausittain.

Rahastoja voi ajatella niin, että sijoittaja ostaa palveluna jotakin, minkä muuten tekisi itse. Tästä palvelusta peritään palkkio rahaston palkkioiden muodossa. Kahvikin maksaa kahvilassa enemmän kuin kotona itse keitettynä. Palkkioissa on eroja, joten niitä kannattaa vertailla, eikä maksaa liikaa.
JARI VIRTA, johtava lakimies

Miten pankkien talous toimii?

Pankkitoiminnan keskeinen piirre on yksinkertaistetusti se, että pankit ottavat vastaan yleisöltä lyhytaikaisia talletuksia ja antavat niitä vastaan pitkäaikaisia asunto- ja muita lainoja. Koska lainojen takaisinmaksu kestää yleensä pitkään (jopa yli 30 vuotta), talletuksia ehditään nostaa ja tehdä uudestaan monta kertaa laina-aikana. Koska pankin varat ovat kiinni pitkäaikaisissa lainoissa, on vaarana, että pankilla ei ole riittävästi varoja maksaa tallettajille heidän rahojaan, kun niitä yritetään nostaa. Lisäksi on mahdollista, että pankki ei saa kerättyä riittävästi uusia talletuksia nostettujen tilalle. Näiden riskien hallitsemiseksi sääntelyssä edellytetään pankeilta riittävän suuren maksuvalmiuspuskurin olemassaoloa (esim. keskuspankissa olevia talletuksia tai helposti rahaksi muutettavissa olevia sijoituksia) sekä riittävää määrää pitkäaikaista varainhankintaa.

Talletusten lisäksi pankeilla on muutakin varainhankintaa, kuten keskuspankin antamat lainat sekä pääomamarkkinoilta nostettu pitkäaikainen rahoitus (esim. joukkovelkakirjalainat). Tämän ns. vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi pankeilla pitää olla riittävästi omia pääomia (kuten osakepääomaa). Tätäkin asiaa säännellään hyvin tarkkaan.

Pankki kattaa palkka- ja muut kulunsa niillä tuotoilla, joita se kerää liiketoiminnastaan. Perinteisesti keskeinen tulonlähde on ollut korkokate eli pankin lainoista saamien korkotulojen ja talletuksista maksamien korkojen erotus. Muita tulonlähteitä ovat esimerkiksi arvopaperikaupasta, maksuliikenteen hoitamisesta ja asiakkaiden sijoitusvarojen hoitamisesta (mm. rahastosijoitukset) keräämät palkkiot ja maksut.
VELI-MATTI MATTILA, johtaja, pääekonomisti

Voinko itse vaikuttaa lakiin? Jos voin, niin miten?

Lait valmistellaan ministeriöissä. Valmistelussa keskeistä on moniääninen kuuleminen. Kansalaisena voit osallistua keskustelutilaisuuksiin, kyselyihin ja verkkokeskusteluihin sekä lausuntojen antamiseen. Oman alueen kansanedustajiin kannattaa olla myös yhteydessä ja kertoa näkemyksiään ja ehdotuksiaan. 
TUOMO YLI-HUTTULA, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja

Kuinka voi itse henkilökohtaisesti vahvistaa Suomen taloutta? Onko se edes mahdollista?

Paras tapa kantaa kortensa kekoon Suomen kansantalouden vahvistamiseksi on kouluttautuminen ja työssä käyminen. Taloudellinen hyvinvointi (jota yleensä mitataan bruttokansantuotteella eli taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrällä) syntyy tehdyn työn määrästä (mitattuna työtunteita tai -päivinä) ja työn tuottavuudesta (eli siitä, paljonko työntekijä saa aikaiseksi työtunnin/-päivän aikana). Työn tuottavuus taas riippuu mm. siitä, miten paljon työntekijällä on käytettävissään esim. koneita ja laitteita (”pääomaa”), miten hyvä hänen koulutustasonsa on ja miten hyvin työn tekeminen on organisoitu.
VELI-MATTI MATTILA, johtaja, pääekonomisti

Miten voi itse vaikuttaa hiilineutraaliuuteen?

Hiilineutraalius tarkoittaa tilannetta, jossa hiilidioksidipäästöjä on korkeintaan sen verran kuin maailman hiilinielut, esimerkiksi metsät, pystyvät niitä sitomaan. Kaikista tärkeintä on, että vähennämme päästöjä eli hiilijalanjälkeämme. Maailman hiilinieluja voidaan kasvattaa vain rajatusti.

Tavallisen suomalaisen hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy liikkumisesta, ruoasta, asumisesta ja tuotteista ja palveluista, joita kulutamme. Riippuu jokaisen elämäntavoista, minkä osion muuttamisella on suurin vaikutus hiilijalanjälkeen. Jos esimerkiksi lentää todella harvoin, ei lentämisen vähentämisellä ole suurta merkitystä henkilökohtaisen hiilijalanjäljen kannalta.

Liikkumisessa kannattaa suosia kävelyä, joukkoliikennettä ja pyöräilyä ja välttää henkilöautoilua ja lentämistä. Aina se ei ole mahdollista, ja silloin kannattaa suosia kimppakyytejä ja vähäpäästöisempiä autoja. Asumisen päästöjä voi vähentää esimerkiksi valitsemalla uusiutuvaa energiaa käyttävän sähkösopimuksen, alentamalla sisälämpötilaa ja vähentämällä kuuman veden ja sähkön käyttöä.

Ruokailussa tehokkainta on vähentää lihaa ja maitotuotteita ja pitää huolta siitä, että ei heitä ruokaa roskiin. Kulutuksessa olennaisinta on sen vähentäminen. Harkitse jokaista ostosta – voisitko käyttää vanhaa vielä pidempään, voisitko ostaa käytetyn tuotteen tai voisitko esimerkiksi lainata tai vuokrata sen? Kun ostat uutta, valitse tuotteita, jotka on valmistettu kierrätetyistä ja vähäpäästöisistä materiaaleista.

Myös sijoittamalla voi vaikuttaa. Jos säästät esimerkiksi rahastoihin, voit valita sijoittaa erilaisiin vastuullisiin rahastoihin, joissa otetaan ympäristövastuu huomioon. Voit myös joukkorahoittaa uusia innovaatioita kehittäviä yrityksiä, tai ostaa niiden osakkeita. Lahjoittamalla voit tukea ilmasto- tai ympäristöjärjestöjen työtä, tai voit vaikuttaa päätöksentekoon äänestämällä, asettumalla itse ehdolle tai vaikuttamalla päättäjiin esimerkiksi järjestötyön kautta. Voit tehdä yksin tai yhdessä vaikka harrastusporukan kanssa yhteiskuntasitoumuksen.

Jo pienillä teoilla on vaikutusta, ja toimimme jokainen oman kantokykymme rajoissa. Missään ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä tai yrittää luopua kaikesta. Vaikka olisi perjantaina syönyt salamipitsan, voi maanantaina valita syödä kasvisruokaa. Edelleen voi ostaa uusia vaatteita, mutta ehkä ostatkin kahden ihan kivan mekon sijaan yhden, uuden lempivaatteen, joka käytät 20 vuotta. Hiilineutraaliutta voi ajatella myös asennemuutoksena – millaisia asioita minä pidän arvokkaana ja ihailtavana?
VENLA VOUTILAINEN, kestävän rahoituksen asiantuntija

Pystyykö osakkeita ostamaan tyhmästi vai onko sijoittaminen aina kannattavaa? 

Periaatteessa osakesijoittaminen on pitkällä aikavälillä keskimäärin kannattavaa. Muutama asia on syytä pitää mielessä, mikä auttaa välttämään “tyhmiä sijoituksia”. Kaikkein keskeisin asia on hajauttaminen, “ei kaikki munia samaan koriin”. Sijoituksia pitäisi olla ainakin useissa eri yhtiöissä, ettei yhden yhtiön epäonnistuminen vie kaikkia rahoja. Parasta olisi, että yhtiöt toimisivat eri toimialoilla. Suomi on maailmantaloudessa pieni markkina, joten hajauttaminen myös maantieteellisesti eri markkinoille pienentää riskejä. Toinen asia on hajauttaa sijoitukset ajallisesti – siis sijoittaa useassa erässä. Näin ei kaikkia sijoituksia tule tehtyä esimerkiksi kurssien ollessa huipussaan.

Piensijoittajan ei yleensä kannata liikaa miettiä sijoituksen ajoitusta, se onnistuu hyvin harvoin, Pitää muistaa, että yksittäisen sijoittajan lisäksi markkinoilla on lukuisa joukko ammattilaisia, joilla on sama tavoite. Edellä puhuttiin rahastojen kohdalla kuluista. Myös oma kaupankäynti aiheuttaa kuluja, joten aktiivinen kaupankäynti on piensijoittajalle harvoin kannattavaa. Järkevämpää on miettiä oman sijoitustoiminnan tavoitetta, tehdä sijoitussuunnitelma ja pysyä siinä.
JARI VIRTA, johtava lakimies

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan

Vaikuttaminen

Katja Repo

Kehitysjohtaja