Paljonko digieuro maksaisi? Kustannusarvio julki

Digieuro ei ilmaannu ilmaiseksi. Kuva: Shutterstock

Tuoreen tutkimuksen mukaan digieuron käyttöönotto euroalueella maksaisi pankkisektorille noin 18 miljardia euroa. Kyse on ensimmäisestä arviosta, jossa ei otettu huomioon käyttökustannuksia.
Selvityksessä oli mukana 19 eurooppalaista pankkia. Yhtä pankkia kohden tutkimus arvioi kustannusten nousevan noin 110 miljoonaan euroon.
Eurooppalaiset pankkialan järjestöt tilasivat tutkimuksen konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopersilta (PwC).
Finanssiala ry:n mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään.

Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Digieuron käyttöönotto ei ole vielä varmaa, mutta Euroopassa luodaan parhaillaan puitteita, jotta käyttöönotto olisi mahdollista.

Kolme eurooppalaista pankkialan kattojärjestöä – Euroopan pankkiyhdistys EBF, Euroopan osuuspankkien liitto EACB ja Euroopan säästöpankkien ryhmittymä ESBG – tilasivat tutkimuksen, jonka tavoitteena oli antaa ensimmäinen arvio pankkien tarvitsemista investoinneista digitaalisen euron käyttöönottoon. Tutkimus analysoi euroalueen pankkien odotettuja kustannuksia ja resurssitarpeita, jotka liittyvät digitaalisen euron käyttöönottoon neljän ensimmäisen vuoden aikana.

Tutkimuksen päähavainnot olivat:

Tutkimuksessa mukana olleiden pankkien kustannusten arvioidaan ylittävän 2 miljardia euroa, keskimääräisen kustannuksen ollessa 110 miljoonaa euroa pankkia kohden. Kun tämä suhteutetaan koko euroalueelle, kokonaiskustannukset voivat nousta 18 miljardiin euroon.
Arviolta 75 % kokonaiskustannuksista johtuu teknisistä sopeutuksista.
Merkittävä osa (46 %) pankkien osaamisresursseista jouduttaisiin vuosittain kohdentamaan digitaalisen euron käyttöönottoon. Tämän uskotaan aiheuttavan merkittäviä rajoituksia muun muassa pankkien innovointikykyyn.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena 19 eurooppalaisen vähittäispankin keskuudessa. Tutkimukseen osallistuneita pankkeja ei julkaista. Tutkimus ei sisällä arvioita siitä, millaiset kustannukset syntyisivät digieuron offline-toiminnallisuudesta tai niin sanotusta monitilimallista. Myöskään käytön aikaisia kustannuksia ei arvioitu. Offline-toiminnallisuus tarkoittaa sitä, miten järjestelmä toimisi, jos kuluttaja ei digieuroilla maksaessaan olisi maksuhetkellä yhteydessä verkkoon. Monitilimalli taas liittyy pohdintaan siitä, voisiko kuluttajan digieurotili sijaita tai voisiko sitä käyttää useiden liikepankkien palvelujen kautta. Toinen vaihtoehto on, että kuluttajan digieurotili olisi sidottu vain yhteen pankkiin.

”Digieurohankkeen kokonaiskustannuksia pitäisi vähentää merkittävästi, jotta se olisi kestävällä pohjalla. Tämä tapahtuu yksinkertaistamalla digieuroideaa. Pankeilla pitäisi olla joustavuutta siinä, miten digieuro voitaisiin ottaa käyttöön heidän omissa palveluissaan”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Peter Jansson.