- Pankit tekivät noin 12 900 rahanpesuilmoitusta vuonna 2020.
- Edellisvuonna luku oli reilut 10 000.
- Vain murto-osa ilmoituksista johtaa esitutkintaan tai syytteisiin.
- Finanssialan yritykset käyttävät yli 100 miljoonaa euroa vuodessa rahanpesun torjuntaan.
Kotimaiset luottolaitokset ja ulkomaisten luotto- ja rahoituslaitosten sivukonttorit tekivät yhteensä 12 888 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Asia ilmenee Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomuksesta. Edellisvuonna ilmoituksia tehtiin runsaat 10 000.
”Suuri määrä ilmoituksia ei kuitenkaan kamalasti lämmitä, sillä niistä vain murto-osa johtaa esitutkintaan tai syytteisiin”, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna.
Rahanpesun torjuntaan käytetään suomalaisissa finanssilaitoksissa vuosittain vähintään satoja henkilötyövuosia ja yli 100 miljoonaa euroa. Rahanpesulaki asettaa pankeille tiukkoja vaatimuksia, ja likaisen rahan pysäyttäminen on sekä pankin että yhteiskunnan intresseissä.
”Sääntelyn keventämiselle ei ole tarvetta, mutta sääntelyn selkeyttämistä ja yksinkertaistamista sekä riskiperusteisuuden vahvistamista kaivattaisiin kiireisesti.”
Sääntelyn yhteydessä puhutaan usein riskiperusteisuudesta eli torjunnan resurssit tulisi kohdistaa sinne, missä riski on korkein. Samaan aikaan kuitenkin pankeilta vaaditaan selvityksiä muun muassa asiakkaan taustoista, taloudellisesta asemasta ja poliittisesta vaikutusvallasta, jotka on saatava riippumatta siitä, onko tiskin takana eläkeläinen, miljonäärisijoittaja vai monikansallinen yritys.
”Kyselyt lapsenlapselle laitetun syntymäpäiväsatasen alkuperästä ärsyttävät asiakasta, aiheuttavat pankille turhaa työtä ja suuntaavat rahanpesun torjuntaan tarkoitettuja resursseja väärään suuntaan.”
Toinen rahanpesun torjuntaa tehostava keino olisi tietojen vaihtamisen kehittäminen sekä pankkien että pankkien ja viranomaisten välillä. Tätä tukevat myös kansainväliset kokemukset. Mekaanisten rahanpesuilmoitusten rinnalla tulisi sallia laajempi tietojen vaihto sekä toimialan sisällä että pankkien ja viranomaisten välillä.
”Nykyisessä tilanteessa jokainen pankki näkee kokonaistilanteesta vain kapean siivun, mutta tietoja vaihtamalla saataisiin muodostettua isompi kuva siitä, mihin ja kenelle hämärää rahaa pakkautuu.”
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin
Finanssivalvonnan pakotteita koskevan ohjeistuksen eriyttäminen sekavoittaisi sääntelyä
Pankit ilmoittavat vuosittain tuhansia rahanpesuepäilyjä viranomaisten tutkittavaksi
Tietojenvaihto on avainasemassa rahanpesun torjunnassa – Suomen jämäköitettävä linjaansa muiden maiden tasolle
