Satovahinkojen korvaaminen valtion varoista päättyy tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen satovahinkoja korvataan vakuutuksista, joiden hankkiminen on kunkin viljelijän omalla vastuulla. Jotta riittävä kiinnostus satovahinkovakuutuksia kohtaan syntyisi ja korvausjärjestelmästä saataisiin tarpeeksi laaja ja toimiva Finanssialan Keskusliitto (FK) on esittänyt vakuutusmaksuveron poistoa satovahinkovakuutuksilta.
Valtion korvausjärjestelmän päättyessä valtio odottaa, että vakuutusala kehittää uusia vakuutustuotteita satovahinkojen varalle. Kantona kaskessa on kuitenkin yleiseen alv-kantaan sidottu vakuutusmaksuvero, jonka ala pelkää syövän viljelijöiden innokkuutta ottaa vakuutuksia.
”Maatilojen riskienhallinta ja elinkeinon kannattavuus heikkenevät, mikäli riittävää kysyntää ja kunnollisia markkinoita ei saada luoduksi”, toteaa lakimies Outi Aalto Finanssialan Keskusliitosta.
Aalto sanoo, että myös eduskunta, maa- ja metsätalousministeriö sekä MTK ja SLC (Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund) ovat edellyttäneet, että satovahinkovakuutuksista poistetaan vakuutusmaksuvero vakuutusmarkkinoiden synnyn edistämiseksi. Samaa on ehdotettu myös kasvintuhoojien aiheuttamia vahinkoja korvaavien vakuutusten osalta. Näissä vahingoissa valtion korvausjärjestelmä lakkautettiin pääosin jo vuoden 2014 alussa.
Suomessa toimivat vakuutusyhtiöt eivät vielä tarjoa satovahinkovakuutuksia eivätkä vakuutusturvaa kasvintuhoojia varalta. ”Markkinoiden syntyminen on epävarmaa ellei satovahinkovakuuksia ja ns. kasvintuhoojavakuutuksia vapauteta vakuutusmaksuverosta”, Aalto sanoo.
Vakuutusmaksuveroa peritään Suomessa lähes kaikista vahinko- ja omaisuusvakuutuksista. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa maatalouden vakuutukset on joko kokonaan vapautettu vakuutusmaksuverosta tai niiden verokantaa on alennettu. Virossa vakuutusmaksuveroa ei ole lainkaan ja Ruotsissa sitä peritään ainoastaan autovakuutuksista. Aallon mukaan Suomen verokanta (24 %) on eurooppalaisittain korkea.
