Suomen laki velvoittaa vuoden 2024 alusta alkaen meitä lobbareita avaamaan julkiseksi vaikuttamistyötämme. Me lobbarit ilmoitamme jatkossa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta lobbauksesta rekisteriin, joka on avoimuusrekisteri.fi -verkkopalvelussa.
Me Finanssiala ry:ssä olemme avanneet omaa lobbaustamme jo vuodesta 2020 alkaen omilla verkkosivuillamme – omasta halusta ja tahdosta ilman lainsäätäjän käskyä. Lobbauksen avoimuustilinpäätökseen olemme kirjanneet, keitä olemme lobanneet ja mistä aiheita. Tuorein avoimuustilinpäätöksemme löytyy täältä.
Vaikka olisimme voineet jatkaa avointa linjaamme myös vapaaehtoisesti, niin oivalsimme, että sääntely kääntyy lobbauksen eduksi. Kun lobbaus ei ole ollut erityisen läpinäkyvää, niin se on saanut ikävän pimeän tahran päälleen. Pidän siis viisaana, että laki velvoittaa jatkossa kaikkia järjestöjä, yrityksiä ja vaikuttajaviestintätoimistoja avaamaan yhtenäisin pelisäännöin omaa vaikuttamistoimintaansa.
Avoimuusrekisterin valmistelun aikana on esitetty huolta yhteiskunnallisen aktiivisuuden laskemisesta uuden sääntelyn johdosta. Näen asian toisella tavalla. Toivon, että avoimuusrekisteri onnistuu vahvistamaan käsitystä lobbauksesta osana demokratiaa. Tämän kehityksen seurauksena entistä useammat järjestöt ja yritykset voivat innostua osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä harjoittamaan lobbausta.
Luotan, että sääntelyn voimin turha salamyhkäisyys häviää lobbauksen ympäriltä. Lobbauksesta tulee toivottavasti arkipäiväisempää ja ymmärrettävämpää. Meidän lobbareiden itsemme kannalta tärkeä arvo on myös se, että työmme tulee näkyvämmäksi ja sen arvostus kasvaa.
======
Luotan, että sääntelyn voimin turha salamyhkäisyys häviää lobbauksen ympäriltä.
======
On myönnettävä, että rekisteri lisää lobbareiden hallinnollista taakkaa, mutta toivottavasti maltillisesti. Kaksi kertaa vuodessa tehtävän toimintailmoituksen verkkopohjaisen teknisen toteutuksen on oltava lain mukaan mahdollisimman kevyt ja käyttäjäystävällinen.
Soveltamisalan rajaaminen eduskuntaan ja ministeriöihin keventää hallinnollista taakkaa, kun virastoihin tai muihin valtionhallinnon toimijoihin kohdistuvaa yhteydenpitoa ei tarvitse ilmoittaa. Sääntelyn ulkopuolelle jää ruohonjuuritason kansalaistoiminta ja suurin osan pienistä yhdistyksistä, joiden lobbaustoiminta on satunnaista ja pienimuotoista.
Avoimuusrekisteri sitouttaa toivottavasti lobbausta harjoittavat toimijat ja tarjoaa mahdollisuudet yhteisten pelisääntöjen, kuten hyvän edunvalvontatavan, kehittämiselle. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on nimittänyt tätä varten neuvottelukunnan, joka edustaa laajasti rekisterin eri käyttäjiä, ja siihen kuuluu ilmoitusvelvollisten edustajia, tutkijoita ja viranomaisia.
Avoimuus avaa ovia
Rekisteri tekee julkiseksi niin kutsutun lainsäädännöllisen jalanjäljen, eli tiedon siitä, mitkä tahot ovat pyrkineet vaikuttamaan mihinkin päätökseen tai lakialoitteeseen ja miten. Eri tahoille on varmistettava tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa ja saada äänensä kuuluville.
Kokemuksesta tiedän, että avoimuus ei sulje lobbareilta ovia päättäjien puheille. Suurin osa poliitikoista ajattelee, että ennen päätöksentekoa on viisautta kuunnella eri osapuolten näkemyksiä ja asiantuntemusta. Luotettava päättäjä ei kuitenkaan ulkoista päätöksiään, vaan kantaa niistä vastuun ja sanoo niistä viimeisen sanan.
Olen ylpeä, että nyt lobbauksessa otetaan rohkeasti askel avoimuuteen yhteisin pelisäännöin. Suljetut kabinetit eivät ole nykypäivää.
Tuomo Yli-Huttula
VTV:n avoimuusrekisterineuvottelukunnan puheenjohtaja
lobbariverkosto Edunvalvontafoorumin puheenjohtaja
Finanssiala ry:n vaikuttamisesta vastaava johtaja
Finanssiala ry on jo vuodesta 2020 alkaen avannut omaa vuosittaista vaikuttamistyötään julkistamalla verkkosivuillaan, keitä poliittisia päättäjiä se on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan.
Eduskunta käsitteli avoimuusrekisterin lakiesitystä lakivaliokunnan mietinnön pohjalta (LaVM 28/2022 vp – HE 98/2022 vp).
FA:n Avoin lobbari -kolumnisarja avaa muun muassa sitä, miksi Suomi tarvitsee avoimuusrekisterin ja miksi Tuomo Yli-Huttula on lobannut rekisteriä seitsemän vuoden aikana. Tutustu aiempiin kolumneihin
avoimuusrekisteri.fi -palvelu avautuu 1.1.2024
- Tavoitteena on lisätä lobbauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja elinkeinotoimintana harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
- Soveltamisalana ovat eduskunta ja ministeriöt, koska suurin osa vaikuttamistoiminnasta kohdistuu niihin ottaen huomioon niiden aseman lainsäädäntö- ja budjettiprosessissa.
- Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta jää rekisterin ulkopuolelle, eikä myöskään järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa rekisteröidä.
- Rekisteriin ilmoitetaan yhteydenpidon kohteet yksilöitynä henkilön tarkkuudella: kansanedustajat, ministerit, poliittiset valtiosihteerit ja erityisavustajat, kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit ja osastopäälliköt sekä selvityshenkilöt. Kansanedustajien avustajista ja eduskuntaryhmien henkilöstöstä ilmoitetaan tieto eduskuntaryhmästä yksilöimättä henkilöä. Ministeriöiden muihin virkamiehiin kohdistuvasta yhteydenpidosta ilmoitetaan tieto osastosta ja yksiköstä.
- Toimijat velvoitetaan raportoimaan kaksi kertaa vuodessa. Ilmoitus tehdään tammikuun alusta helmikuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana sekä heinäkuun alusta elokuun loppuun kestävän ilmoituskauden aikana. Annetuista tiedoista pitäisi käydä ilmi yhteydenpidon kohteet, aiheet ja pääasialliset yhteydenpitotavat. Kerran vuodessa ilmoitetaan arvio käytetyistä taloudellisista resursseista.
- Rekisterin sisältämät tiedot julkaistaan avoimuusrekisteri.fi-palvelussa. Tietojen saaminen rekisteristä on maksutonta.
- Rekisteriviranomaisena toimii Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, jonka tehtävänä on opastaa ilmoitusvelvollisia ja laatia tarkemmat ohjeet rekisterin käyttöön.
- VTV on asettanut neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on laatia hyvää edunvalvontatapaa koskevat suositukset ja toimia yhteistyöelimenä lakiin liittyville sidosryhmille. Neuvottelukunnan työ on alkanut toukokuussa 2023.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala avaa taas lobbaustaan – avoimuustilinpäätöksessä kotimaan lisäksi Brysselissä tehty lobbaus
FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin
Kansanedustaja Elisa Gebhard: ”Poliitikko ei missään tapauksessa ole ajopuu”
Varapuhemies Paula Risikko: Lobbarit tuovat osaamisensa yhteiseen valmistelupöytään
