Miksi velkaantumiskeskustelussa pitää muistaa myös varallisuus?

Suomalaisista kotitalouksista joka toisella on velkaa ja joka kolmannella asuntovelkaa. Suomalaisten kotitalouksien velka koostuu muun muassa asuntolainoista, opintolainoista ja kulutusluotoista. Velkaantumisesta puhutaan paljon, mutta valitettavan usein unohdetaan asian toinen puoli eli kotitalouksien varallisuus.

​Velkaantumista mitataan yleisemmin velkaantumisasteen avulla, jossa velkamäärää suhteutetaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Näin mitattuna kotitalouksien velkaantumisaste on noussut vuosituhannen alkuun verrattuna. Tällä vuosikymmenellä velkaantumisasteen kasvu on kuitenkin hidastunut merkittävästi.

Jos tarkastellaan ainoastaan velkojen suhdetta tuloihin, unohtuu se, että kotitalouksilla on velkojen lisäksi myös varallisuutta. Kun ostaa asunnon, saa mahdollisen asuntolainan lisäksi myös asuntovarallisuutta. Suurella osalla velallisista kotitalouksista onkin myös varallisuutta. Jos suhteutetaan velkamäärä velallisten kotitalouksien varallisuuden määrään, voidaan Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksesta havaita, että velkojen suhde varallisuuteen ei Suomessa ole viime vuosina kasvanut.

Varallisuuteen suhteutettaessa kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia toisin kuin tuloihin suhteutettaessa. Siinä missä asuntolainalla hankittu asunto kasvattaa asuntovarallisuutta, ei päivittäiseen kulutukseen menevä pikavippi varallisuutta kasvata. Tuloihin suhteutettaessa korkeimmat velkaantumisasteet ovat lapsiperheissä, joista moni on hankkinut asuntolainalla perheasunnon. Varallisuuteen suhteutettuna korkeimmat velkaantumisasteet löytyvät sen sijaan yksin asuvista alle 35-vuotiaista, joilla kulutukseen otetut luotot kasvattavat velkaantumisastetta.

Varallisuuteen suhteutettaessa kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia toisin kuin tuloihin suhteutettaessa. Pikavippi ei kasvata varallisuutta.

On hyvä, että kotitalouksien velkaantumisesta ja sen riskeistä keskustellaan. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella makrovakauden lisäksi myös mikrovakauden näkökulmasta. Eli tutkia keskiarvojen ja summien lisäksi yksittäisiä kotitalouksia ja heidän kokonaistilannettaan. Siinä on syytä muistaa velkojen ja tulojen lisäksi myös kotitalouksien varallisuus.

Kirjoitus on osa Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit -julkaisua, joka esittelee 16 kysymystä ja vastausta tulevalle kotimaiselle ja EU-vaalikaudelle finanssialan omien ja vierailevien kirjoittajien voimin. Tutustu koko julkaisuun täällä: Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit

Tutustu myös: Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet tulevalle vaalikaudelle