Pelastuspalvelut kaipaavat ääntäsi

Leimamainen kuva Petri Merosta, teksti: kolumnisti.

Tänään on hyvä päivä vaikuttaa omaan turvallisuuteesi.

Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkoi tänään 12. tammikuuta, ja vaaliuurnat odottavat äänestyslipukkeita. Historian ensimmäiset aluevaalit viitoittavat sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös pelastustoimen tulevaisuutta. Kyse on esimerkiksi siitä, miten nopeasti ja varmasti paloauto ehtii paikalle, jos jotakin sattuu tai missä laajuudessa vahinkoja ehkäistään palotarkastuksilla. Jokaisen kansalaisen kannattaa nyt käyttää äänioikeuttaan.

Vaalikeskustelussa pelastuspalvelut jäävät herkästi terveyspalvelujen varjoon, vaikka soteuudistuksen tarkoitus on edistää myös turvallisuutta ja varmistaa yhdenvertaiset ja tehokkaat pelastuspalvelut koko maassa.

Sosiaali- ja terveyspalveluista on toki olennaista puhua, sillä hoidon ja hoivan yhdenvertaisuutta ja saatavuutta on kehitettävä samalla, kun kasvaviin kuluihin etsitään ratkaisuja. Pelastustoimen järjestäminen ja rahoittaminen ei kuitenkaan saa jäädä päätöksenteossa sotepalvelujen jalkoihin.

Pelastustoimen rahoittavat tällä hetkellä kunnat, ja sen hallinto on jaettu 22 pelastustoimialueeseen. Uudistuksessa sotemaakuntien toiminta aiotaan rahoittaa pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla.

Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustaso uhkaa kasvaa,  mikä luo painetta hyvinvointialueiden taloudelle. Tässä tilanteessa pelastuspalvelujen rahoitus on turvattava, jotta turvallisuudesta pystytään huolehtimaan myös jatkossa eivätkä resurssit jää muita palveluja heikommiksi. Lisäksi pelastuspalvelujen laadun ylläpitoon ja kehittämiseen on edelleen oltava varaa.

======
Ei ole yhdentekevää, muistavatko aluevaltuutetut

päätöksenteossaan pelastustoimen vain sivulauseessa
vai saako se riittävän kokoisen roolin
myös alueiden taloussuunnittelussa.
======

Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä myös pelastustoimen kannalta. Erityispiirteet voivat liittyä esimerkiksi alueella oleviin riskikohteisiin, kuten kansainvälinen lentokenttä tai voimalaitos, kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin paikkoihin, tiiviiseen asukaslukuun tai pitkiin välimatkoihin. Hyvinvointialueiden on syytä jatkossakin hyödyntää pelastustoimijoiden paikallistuntemusta. Toimintojen keskittämistä pohdittaessa tulee huomioida alueellinen kokemus ja osaaminen. Erityisesti pienillä paikkakunnilla sopimuspalokunnat hoitavat suuren osa pelastustehtävistä, siksi myös niiden asemasta huolehtiminen on tärkeää.

Aluevaaleissa valitaan historian ensimmäiset aluevaltuutetut. Ei ole yhdentekevää, muistavatko aluevaltuutetut päätöksenteossaan pelastustoimen vain sivulauseessa vai saako se riittävän kokoisen roolin myös alueiden taloussuunnittelussa.

Ensimmäiset aluevaltuutetut määrittelevät pitkälle hyvinvointialueiden rakenteet ja palvelujen tason. Samanlaista vaikuttamisen paikkaa ei tule enää seuraavissa vaaleissa, kun hyvinvointialueet ovat jo toiminnassa. Siksi näissä vaaleissa on erityisen tärkeää käyttää ääntään.

Aluevaalit käydään 23. tammikuuta 2022. Ennakkoäänestysaika kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueille valtuustot, joiden vastuulla on sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Vaalit käydään 21 alueella. Vaaleja ei käydä Helsingissä, sillä Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki.