EU:ssa ollaan parhaillaan etsimässä yhteistä näkemystä siitä, miten Basel III -pankkisääntelyuudistus tulisi toimeenpanna. Asia on ollut viime syksystä lähtien myös kotimaisten päättäjien pöydillä. Ratkaisun hetket ovat käsillä. Suomen neuvottelijoiden tärkein tehtävä olisi turvata Suomen erityispiirteiden huomioiminen sääntelyssä, jotta suomalaisten lainaehdot eivät tarpeettomasti kiristyisi ja lainojen saatavuus pysyisi hyvänä.
Suuri valiokunta antoi 26.10.2022 lausuntonsa Suomen kannoista Basel III:en toimeenpanoon EU:ssa. Lausunto pohjautui talousvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan lausuntoihin. Nämä erosivat sisällöllisesti ja tavoitteiltaan hyvin paljon toisistaan. Valtiovarainvaliokunta arvioi asiaa lähinnä julkisen talouden näkökulmasta, kun taas talousvaliokunta katsoi asiaa koko kansantalouden ja lainanottajien kannalta.
Päällisin puolin suuri valiokunta kallistui kannanotossaan valtiovarainvaliokunnan lausunnon kannalle, mutta se otti huomioon myös talousvaliokunnan korostamia seikkoja, joita myös Finanssiala ry on ajanut. Huolimatta lausuntojen ristiriitaisuudesta, Suomen neuvottelijoilla on nyt aiempaa selkeämpi mandaatti viedä eteenpäin ratkaisuja, joiden tulee turvata Suomen erityispiirteiden huomioon ottaminen sääntelyssä.
Juuri nyt keskustelussa on Basel-sääntelyn osa, joka koskee lainoihin liittyvien riskien arviointia vakavaraisuuslaskennassa. Keskeinen kysymys oli, sallitaanko Suomelle tyypillisten vähäriskisten lainojen huomioon ottaminen laskennassa pysyvästi vai vain väliaikaisesti. Komission esitykseen sisältyy väliaikainen siirtymäsäännös, joka kytkeytyy tähän kysymykseen.
Väliaikainen ratkaisu saattaa heikentää vähäriskisten lainojen ehtoja tulevaisuudessa, jos sääntelyyn ei tehdä muita tarkennuksia.
======
Jos Suomelle tyypillisten vähäriskisten lainojen huomiointi sallitaan vain väliaikaisesti,
se saattaa heikentää niiden ehtoja tulevaisuudessa.
======
Yhtäältä suuri valiokunta kallistui valtiovarainvaliokunnan kannan puolelle ja kannatti siirtymäsäännösten pitämistä väliaikaisena. Toisaalta suuri valiokunta nimenomaisesti katsoi, että jatkoneuvotteluissa on tärkeää ottaa huomioon myös talousvaliokunnan lausunnossa esille nostettuja seikkoja, joista vähäriskisten lainojen pysyvä huomioon ottaminen on keskeinen.
Suuren valiokunnan kanta on sinänsä ymmärrettävä. Neuvoston neuvottelut ovat jo loppusuoralla, eikä niiden lopputulokseen eduskunta enää tässä vaiheessa voi juuri vaikuttaa. Jatkoneuvotteluissa Suomen neuvottelijoilla on nyt aiempaa selkeämpi mandaatti ja velvollisuus viedä eteenpäin tai tukea ratkaisuja, joilla turvata Suomen erityispiirteet.
======
Mitä neuvottelumandaattien eteenpäin saaminen todellisuudessa vaatii?
======
Talousvaliokunta ilmaisi lausunnossaan asian siten, että esimerkiksi vähäriskisten asuntolainojen osalta tulee myös huomioida lainapääoman pienenemisestä seuraava riskitason aleneminen niin, että riskipainot vastaisivat paremmin lainan todellista riskiä myös lainan juoksuajan loppupuolella. Matalariskisille asunto- ja yrityslainoille on turvattava kohtuulliset lainaehdot.
Talousvaliokunta toi selkeästi esille edelleen sen, että EU:n sisämarkkinoiden toiminnan kannalta on keskeistä, että toimijoille taataan tasapuoliset kilpailuolosuhteet. EU:n luottolaitossektori on kuitenkin heterogeeninen ja toimintaympäristö eri jäsenmaissa niin erilainen, että tasapuolista toimintaympäristöä on hyvin vaikea rakentaa pelkästään harmonisoinnin keinoin. Tämä tarkoittaa välttämättömyyttä ottaa kansalliset erityispiirteet huomioon.
Yksi mahdollinen keino saavuttaa suuren valiokunnan asettama neuvottelumandaatti matalariskisten lainojen riskiperusteisuuden huomioimisesta on käytännössä ehdottaa tai ajaa vaihtoehdoksi yritysluottopuolella Basel III -säännösten sisältämää vaihtoehtoista mallia, jonka mukaan ulkoisia luottoluokituksia ei saa käyttää, vaan lainsäädäntö muokataan Baselin kohtien 41-43 mukaiseksi. Sen mukaan pankit itse saavat arvioida yritysvastapuolen luottoriskin, kuten asia on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tämä sallii yhtäaikaisesti sen, että siirtymäsäännökset ovat väliaikaisia, matalariskiset lainat huomioidaan niiden riskisyyden edellyttämällä tavalla eikä Baselin säännöistä poiketa. Kohdan 42 säännös voidaan laajentaa myös pk-yrityksiin muokkaamalla se EU-markkinoihin sopivaksi, mikä voidaan tehdä Baselin säännöksen tarkoitus edelleen säilyttäen.
Vastaavasti asuntoluottopuolella taas keskeinen keino saavuttaa suuren valiokunnan asettama neuvottelumandaatti on lisätä standardimenetelmään riskipainoluokkia, joita Finanssiala on esittänyt ja joiden mukaisia toimia talousvaliokunta nimenomaisesti edellytti.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Basel III:sta sopu – Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön
Komissiolla hyvän sääntelyn periaatteet hukassa – talouskasvulle tulossa uusia esteitä?
Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?
Alivakuutussihteeri-podcast: Miksi finanssisääntely on tilkkutäkkimäistä? Puolueet tentissä