- Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii, että Suomen hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta Suomen hyväkuntoinen pankkisektori ei joudu ratkaisuvaiheessa olevan Basel III -sääntelyn toimeenpanon tuloksena kohtuuttomien lisäpääomitusvaateiden kohteeksi. Komissio antoi kuukausi sitten esityksensä toimeenpanotavasta.
- Ehdotetun Basel III -sääntelyn vaikutukset Euroopan pankkeihin olisivat hyvin merkittäviä. Pääomavaatimukset voisivat nousta selvästi enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Vakavaraisuussääntely määrittää, miten paljon pankilla pitää olla omia varoja suhteessa taseen riskeihin.
- Finanssivalvonnan arvion mukaan Suomessa pääomavaatimusten nousu olisi pidemmällä aikavälillä keskimäärin reilut 15 prosenttia, jos komission esitys toteutuu sellaisenaan.
Pankkisääntelyä koskevien lopullisten Basel III -standardien voimaansaattaminen odottaa toimeenpanoaan EU:ssa. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Baselin komitean saaman toimeksiannon mukaan uudistus ei saisi merkittävästi nostaa pankkien pääomavaatimuksia. FA:n mukaan EU-komission tekemä esitys ei ota riittävällä tavalla huomioon EU-maiden tarpeita.
Finanssisektorin sääntely on tasaisesti kasvanut jo yli 10 vuoden ajan, mutta nyt vauhti on kiihtymässä entisestään. Suomen hallitus on näinä päivinä muodostamassa kantaansa siihen, kuinka EU:ssa toimeenpannaan viimeinen osa ns. Basel III -pankkisääntelystä.
Kysymys on erityisen kriittinen Suomessa, sillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat meillä korostetun riippuvaisia pankkirahoituksesta, alleviivaa EK:n pk-johtaja Petri Vuorio EK:n tiedotteessa.
”Basel III -sääntelyn valmistelu on EU:ssa nyt kriittisellä polulla. Pahimmillaan se vaatisi suomalaispankeilta jopa 15 prosentin lisäpääomittamista, vaikka pankkisektorimme on hyväkuntoinen ja jo valmiiksi erittäin vahvasti pääomitettu. Tällöin Basel vaikuttaisi merkittävän kielteisesti pankkiemme rahoituskapasiteettiin, joka taas uhkaisi näkyä pk-yritysten rahoituksen saatavuudessa ja rahan hinnassa”, Vuorio sanoo.
”On selvää, että merkittävällä vakavaraisuusvaatimusten kiristymisellä olisi vaikutuksia pankkien kykyyn lainoittaa pk-yrityksiä.”
VELI-MATTI MATTILA, pääekonomisti
Pankkisääntelyn kiristyminen uhkaa yritysten ja vihreän siirtymän rahoitusta
Pk-yritykset toimivat Suomen talouden ja työllisyyden kasvumoottorina. Siksi pankkeja koskevan sääntelyn kiristyminen ja rahoituksen hankaloituminen uhkaa luoda ison tulpan koko maan kasvulle ja investoinneille – mukaan lukien vähähiilisyyden edellyttämät suurhankkeet, EK:n Vuorio kertoo.
Vuorion mukaan kyse ei ole ylihuomisen uhista:
”Pitkistä luottoajoista johtuen pankit joutuvat varautumaan sääntelyn muutoksiin hyvissä ajoin. Tästä syystä tulevaa sääntelyä koskeva epävarmuus voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen jo nyt ennakoivasti.”
”EK:n huoli pankkien kyvystä lainoittaa pk-yrityksiä vihreässä siirtymässä ja osana Suomen talouden saamista kasvuun on perusteltu. Suomalaispankit ovat moneen muuhun maahan nähden pk-yrityskentän erittäin suuri lainoittaja. On selvää, että merkittävällä vakavaraisuusvaatimusten kiristymisellä olisi vaikutuksensa myös pankkien lainanantokykyyn”, sanoo Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Lisätietoa
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Basel III:sta sopu – Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön
Komissiolla hyvän sääntelyn periaatteet hukassa – talouskasvulle tulossa uusia esteitä?
Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?
Alivakuutussihteeri-podcast: Miksi finanssisääntely on tilkkutäkkimäistä? Puolueet tentissä