SUOMEN KANTAA TARKENNETTAVA
Suomalainen finanssiala on tyrmistynyt hallituksen linjasta Basel III -pankkisääntelypaketin toimeenpanoon EU:ssa. Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee parhaillaan Suomen kantaa komission lainsäädäntöesitykseen.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan hallitus ei ota esityksessään huomioon sitä, että pandemian jälkeinen taloudellinen toipuminen ja vihreä siirtymä tarvitsevat runsaasti yksityisiä investointeja. ”Suomessa pankit ovat näiden investointien tärkeitä rahoittajia. Esitys vaikeuttaisi kohtuuttomasti erityisesti matalariskisten kohteiden rahoittamista kuten pk-yritys- ja asuntoluottoja.”
Finanssialan mielestä uuden sääntelyn toimeenpanossa on turvattava mahdollisimman laaja-alaisesti pankkien edellytykset rahoittaa taloutta. Komission esityksessä tätä tavoitetta on yritetty jonkin verran ottaa huomioon. Kauppi ihmettelee, että Suomen hallitus on sivuuttanut pankkien roolin talouskasvun rahoittajana. ”Pankkien kyky rahoittaa yhteiskuntaa on pitkälti riippuvainen niihin kohdistuvan sääntelyn sisällöstä.”
Finanssivalvonnan alustavien laskelmien mukaan komission esittämä toimeenpanotapa nostaisi suomalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin jopa noin 15 prosenttia siirtymäaikojen päättymisen jälkeen nykytilanteeseen verrattuna.
”Pankkien kyky rahoittaa yhteiskuntaa on pitkälti riippuvainen niihin kohdistuvan sääntelyn sisällöstä.”
PIIA-NOORA KAUPPI, toimitusjohtaja
Eurooppalaisten pankkiviranomaisten tekemien stressitestien mukaan suomalaispankit ovat hyvässä kunnossa ja järjestämättömien saamisten määrä on alhainen. Finanssivalvonnan tuoreimman arvion mukaan suomalaisen pankkisektorin vakavaraisuus on vahva. FA:n mielestä viranomaisten testit ja arviot osoittavat, ettei pankkien jo ennestäänkin korkeita pääomavaatimuksia ole tarvetta kiristää.
FA pitää tärkeänä, että valtioneuvoston selvitykseen kirjattua valtioneuvoston kantaa täydennetään talousvaliokunnan lausunnossa siten, että talouskasvun rahoituksen turvaaminen nostetaan tavoitteenasettelussa tasaveroiseen asemaan pankkien häiriönsietokyvyn vahvistamisen kanssa.
Talousvaliokunnassa parhaillaan käsittelyssä olevassa valtioneuvoston kannassa on kohtia, joista on vaikea sanoa, mitä niillä käytännössä tarkoitetaan tai miten niitä on tarkoitus tulkita, kun komission esityksestä neuvotellaan EU:ssa. Finanssialan mukaan talousvaliokunnan lausunnossa on tarkennettava Suomen kantaa niin, että se antaa neuvottelijoille selkeät suuntaviivat.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Basel III:sta sopu – Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön
Komissiolla hyvän sääntelyn periaatteet hukassa – talouskasvulle tulossa uusia esteitä?
Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?
Alivakuutussihteeri-podcast: Miksi finanssisääntely on tilkkutäkkimäistä? Puolueet tentissä