Suomen talous palautuu koronakriisistä ennakoituakin nopeammin. Elinkeinoelämän tuoreen luottamusindikaattorin mukaan luottamus jatkoi kohoamistaan rakentamisessa, vähittäiskaupassa ja teollisuudessa. Rakentamisen luottamus nousi plussalle ensi kertaa koronakriisin aikana.
Yritysten luotonkysynnässä on Finanssiala ry:n syyskuun Pankkibarometrin mukaan näkyvissä kasvua. Kesän 2021 aikana luottoja on myönnetty selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Myös investointeihin uskalletaan ottaa lainaa.
Talouden taivaanrannan poutapilviä uhkaa kuitenkin uusi sääntelymyrsky. Pankkien vakavaraisuutta koskevan ns. Basel III -uudistuksen viimeisen vaiheen toimeenpano on tulossa neuvoteltavaksi EU-pöytiin. Baselin vaatimukset koskevat eri talousalueilla, kuten Euroopassa ja Yhdysvalloissa, toimivia pankkeja. Isona ongelmana on, että pääomavaatimukset Euroopassa uhkaavat nousta selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa.
Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen (CEPS) tutkimuksen mukaan uusien säännösten mukaan eurooppalaisten pankkien tulisi kasvattaa pääomiaan lähes 400 miljardilla eurolla. Vaihtoehtoisesti ne voisivat pienentää luotonantoaan tai muutoin sopeuttaa toimintaansa.
Sääntelyn kovin isku kohdistuisi mm. pohjoismaisiin pankkeihin, joilla on paljon asunto- ja yritysluottoja. Eurooppalaisten pankkiviranomaisten tekemien stressitestien mukaan suomalaispankit ovat hyvässä kunnossa ja järjestämättömien saamisten määrä on alhainen. Finanssivalvonnan tuoreimman arvion mukaan suomalaisen pankkisektorin vakavaraisuus on vahva. Viranomaisten testit ja arviot osoittavat, ettei pankkien jo ennestäänkin korkeita pääomavaatimuksia ole tarvetta kiristää.
Basel-uudistuksen myötä suomalaispankkien pääomavaatimukset nousisivat Finanssivalvonnan keväällä 2020 julkaiseman arvion mukaan keskimäärin 15 – 20 prosenttia. Toteutuessaan näin suuri nousu pakottaisi pankit arvioimaan huolella eri toimintojensa kannattavuutta. Se voisi vaikuttaa erityisesti yritysluototukseen ja siten talouden kasvun ja vihreiden investointien rahoittamiseen.
Uudistuksella voisi olla haitallisia vaikutuksia myös kotitalouksien lainansaantiin. Monilla nuorilla aikuisilla ja lapsiperheillä oman kodin hankinta uhkaa karata muutenkin koko ajan entistä kaukaisemmaksi unelmaksi.
Komissio antaa Basel-uudistukseen liittyvän esityksen syksyn aikana. Suomen hallituksen on lyötävä asia-argumentit pöytään Brysselissä. Suomen on vaadittava, että säännökset toimeenpannaan tavalla, joka ottaa huomioon EU:n rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet, etenkin pankkien keskeisen roolin pk-yritysten rahoittajana. Pankkien pääomavaatimusten on heijastettava aidosti riskejä ja niiden nousun on pysyttävä mahdollisimman pienenä.
Nyt ei ole aika heittää sääntelykapuloita kestävän kasvun ja vihreän siirtymän rattaisiin.
Piia-Noora Kauppi, toimitusjohtaja, Finanssiala ry
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän Keskusliitto
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Basel III:sta sopu – Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön
Komissiolla hyvän sääntelyn periaatteet hukassa – talouskasvulle tulossa uusia esteitä?
Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?
Alivakuutussihteeri-podcast: Miksi finanssisääntely on tilkkutäkkimäistä? Puolueet tentissä