- Finanssiala ry (FA) on pettynyt komission esitykseen pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III -sääntelyn loppuunsaattamiseksi.
- Esitetyt uudistukset kasvattaisivat EU-pankkien pääomavaatimuksia. Samalla vakavaraisuuslaskenta uhkaa muuttua vähemmän riskejä heijastavaksi.
- Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on vahva, ja ne ovat tukeneet asiakkaitaan koronapandemian aikana eri tavoin.
Basel III -uudistuksen tarkoituksena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Baselin komitean saaman toimeksiannon mukaan uudistus ei saisi merkittävästi nostaa pankkien pääomavaatimuksia. Finanssivalvonnan arvion mukaan Suomessa pääomavaatimusten nousu olisi keskimäärin 15–20 prosenttia.
Euroopan komissio on julkistanut 27.10.2021 esityksensä siitä, miten lopulliset Basel III -pankkisääntelystandardit toimeenpannaan EU:ssa. Finanssiala ry (FA) on pettynyt komission esitykseen ja katsoo, että se ei ota riittävällä tavalla huomioon EU-maiden tarpeita. Asia on syytä korjata, kun esityksiä jatkossa käsitellään eri EU-pöydissä.
Baselin kansainvälinen pankkivalvontakomitea julkisti viimeisen osan niin sanotuista Basel III -standardeista joulukuussa 2017. Se sisältää merkittäviä muutoksia pankkien vakavaraisuussääntelyyn, erityisesti siihen, miten pankit arvioivat saamisiinsa sisältyviä riskejä. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä ja korjata nykysääntelyssä havaittuja puutteita.
Kun uudistustyö alkoi, sen reunaehdoksi asetettiin, että pankkien pääomavaatimukset eivät saa nousta merkittävästi. Viranomaisten ja tutkimuslaitosten laatimat vaikutusarviot kuitenkin osoittavat, että uudistukset ovat kasvattamassa erityisesti EU-pankkien pääomavaatimuksia. Samalla vakavaraisuuslaskenta uhkaa muuttua vähemmän riskejä heijastavaksi. Pääsyynä on niin sanottu kokonaisriskipainolattia, joka asettaa rajan sille, missä määrin sisäisiä riskimalleja käyttävät pankit voivat hyödyntää mallien tuloksia vakavaraisuuslaskennassaan. Mallit ovat pankkien valvojien hyväksymiä.
Komissio on sisällyttänyt esitykseensä seikkoja, joilla pyritään pehmentämään uudistuksen vaikutuksia EU-pankkeihin ja niiden asiakkaisiin. Valitettavasti tämä työ on jäänyt kesken. Niin FA kuin mm. Euroopan pankkiyhdistys EBF ovat ehdottaneet toimeenpanotapaa, joka ottaisi nyt esitettyä paremmin huomioon EU:n rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet ja tukisi pankkien kykyä rahoittaa muun muassa talouden vihreää siirtymää.
”On valitettavaa, että komissio ei ole kuunnellut pankkien ja monien muiden tahojen esille nostamia huolia. Uudistus uhkaa nostaa suomalaispankkienkin pääomavaatimuksia. Tälle ei ole perusteita, kuten koronakriisi on osoittanut. Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on vahva, ja ne ovat tukeneet asiakkaitaan pandemian aikana eri tavoin”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Komission esityksen käsittely on alkamassa jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa sekä Euroopan parlamentissa. Neuvottelut kestänevät pitkään, koska esityskokonaisuus on laaja ja monitahoinen. Komission mukaan uudistukset voisivat tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2023.
”Pallo on nyt jäsenmailla ja parlamentilla. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomi ottaa selkeän kannan komission esitykseen ja edellyttää, että uudistuksen toimeenpano tehdään EU-maiden kannalta järkevällä tavalla. Pankkien vakavaraisuussääntely on pidettävä riskiperusteisena ja pääomavaatimusten nousu mahdollisimman pienenä”, Kauppi painottaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Basel III:sta sopu – Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön
Komissiolla hyvän sääntelyn periaatteet hukassa – talouskasvulle tulossa uusia esteitä?
Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?
Alivakuutussihteeri-podcast: Miksi finanssisääntely on tilkkutäkkimäistä? Puolueet tentissä