- Eduskunnan talousvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta ovat antaneet Basel III:n toimeenpanosta kaksi yksimielistä mutta toisistaan kuitenkin merkittävästi poikkeavaa lausuntoa.
- Aihe liittyy Basel III-uudistuksen siihen osaan, joka koskee pankkien saamisiin liittyvien riskien arviointia vakavaraisuuslaskennassa.
- Finanssiala ry (FA) kannattaa tavoitetta varmistaa, että riskilaskenta huomioi riskit juuri sen suuruisina kuin ne oikeasti ovat.
- Valtiovarainvaliokunta tarkasteli asiaa puhtaasti pankkien pääomituksen kautta. Talousvaliokunta taas arvioi taloudellisia vaikutuksia monipuolisemmin ja käsitteli esityksen vaikutuksia sekä talouden vakauteen että kotitalouksiin, investointeihin ja kansantalouteen.
- FA muistuttaa, että myös lainanottaja tulee huomioida sääntelyn vaikutuksia arvioitaessa.
Noin 15 vuotta sitten Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen finanssikriisin jälkeen alkoi valtava globaalin sääntelyn aallokko kohti pankkeja. Pankeista haluttiin aiempaa turvallisempia, ja koronakriisi osoitti, että tavoitteessa onnistuttiin: monissa maissa pankit pystyivät tulemaan laaja-alaisesti asiakkaitaan vastaan ja yhdessä valtiovallan kanssa pehmentämään koronan aikaansaamaa talouskriisiä. Tämän ovat EU-viranomaisetkin todenneet. Voisivatko pankit auttaa nykyisessäkin talouskriisissä?
Pankkisääntelyuudistus Basel III hämmentää edelleen sekä poliittisia päättäjiä että elinkeinoelämää. Eduskunnan talousvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta antoivat hiljattain suurelle valiokunnalle samasta asiasta kaksi yksimielistämutta toisistaan kuitenkin merkittävästi poikkeavaa lausuntoa. Merkittävin ero oli, että valtiovarainvaliokunnan lausunto keskittyi tarkastelemaan asiaa puhtaasti pankkien pääomituksen kautta. Talousvaliokunta taas arvioi taloudellisia vaikutuksia monipuolisemmin ja käsitteli esityksen vaikutuksia yhtäältä talouden vakauteen ja toisaalta kotitalouksiin, investointeihin ja kansantalouteen.
”Yksi selittävä tekijä lienee valiokuntien järjestämien kuulemisten laajuus. Talousvaliokunta kuuli laajamittaisesti sekä viranomaisia että elinkeinoelämää, valtiovarainvaliokunta sen sijaan sivuutti elinkeinoelämän”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) johtava lakimies Olli Salmi.
Viranomaiset esittävät lausunnoissaan valiokunnille, että pankit selviävät tästäkin sääntelyuudistuksesta ja lainarahaa on saatavilla. Kysymys ei kuitenkaan ole vain rahasta. FA:n Salmi pohtii, ovatko valtiovarainvaliokunnan johtopäätelmät, että rahoitusta sinänsä on saatavilla, riittävän monipuolisen analyysin tulos.
”Valtiovarainvaliokunnalta jäi huomioimatta lainanottajan näkökulma: jos sääntelyuudistus toteutuu ehdotetussa muodossa, kannattaako enää ottaa lainoja ja investoida vai laittaa odotteluvaihde päälle? Talousvaliokunta sen sijaan muisti lausunnossaan myös lainanottajan ja sen, millä tavoin lainoitusta on jatkossa tarjolla.”
Jäsenmaiden erot huomioitava sääntelyssä
”Suomen pitää ottaa pikimmiten selkeä ja konkreettinen kanta neuvoston Basel-neuvotteluihin, jotta suomalaisen asuntorahoituksen ja yritysluototuksen erityispiirteet huomioidaan”, Salmi toteaa.
Talousvaliokunta muistutti lausunnossaan, että Suomen taloudessa on rakenteellisia erityispiirteitä ja eroja muiden EU-maiden ja Yhdysvaltojen talouteen nähden. Globaalia sääntelyä luodaan yleensä yhden koon sukkahousujen periaatteella, mikä unohtaa kansalliset erityispiirteet. Tämän vuoksi sääntely tulee aina istuttaa paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.
Tällä hetkellä Euroopan unionin jäsenvaltiot tekevät tahoillaan ahkerasti ehdotuksia sääntelyn toimivuuden varmistamiseksi omissa maissaan. Talousvaliokunta edellyttää samaa Suomelta. Valtiovarainvaliokunta sen sijaan näkee, että Suomi voi jättää erityispiirteensä huomioimatta, koska Suomen ratkaisut saattaisivat heikentää globaalin sääntelykokonaisuuden toimivuutta.
”Huomio on erikoinen, sillä talousvaliokunnankin lausunnoissaan vahvistamat tavoitteet ovat riskiperusteisuutta lisääviä ja Basel-uudistuksen tavoitteen mukaisia. Ne eivät oikeastaan edes voi vaarantaa globaalia kehikkoa”, Salmi huomauttaa.
FA toi muun elinkeinoelämän ohella talousvaliokunnan kuulemisessa esille sen, että myös lainanottaja eli tavallinen asuntolainan hakija ja pk-yritys tulee ottaa huomioon sääntelyn vaikutuksia arvioitaessa.
Suomalaiselle markkinalle on tyypillistä runsaat matalariskiset lainat. Lainan riskin suuruus vaikuttaa sen ehtoihin. Nyt ehdotettu uusi Basel-sääntely uhkaa keinotekoisesti nostaa näiden lainojen pääomakustannusta pankeille, sillä se ei ota niiden todellista riskiä huomioon vaan olettaa riskin kaavamaisesti korkeammaksi kuin se on. Talousvaliokunta totesikin, että erityisesti matalariskisten asunto- ja yritysluottojen vakavaraisuusvaatimukset tulee saada pysyvästi alemmalle tasolle kuin on ehdotettu, jotta lainojen ehdot ja kustannukset vastaavat todellista riskiä.
”FA on esittänyt useita tapoja, joilla vähäriskisten lainojen käsittely pidettäisiin suotuisana sääntelyssä. Tällaisia ovat muun muassa kokonaisriskipainolattian siirtymäsäännöksiin sisältyvän laskentasäännön muuttaminen pysyväksi säännöksi ja luottoriskin standardimenetelmän muokkaaminen riskiperusteisemmaksi vähäriskisillä lainoilla”, Salmi sanoo.
Pankit kyllä pärjäävät – entä kotitaloudet ja yritykset?
Basel-uudistus menee seuraavaksi eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyyn. FA korostaa sitä, että yritykset ja kotitaloudet kohtaavat tällä hetkellä kustannusten nousua joka rintamalla. Pankit sen sijaan on todettu muun muassa viranomaisten stressitesteissä vahvoiksi. Koska pankit sinänsä pärjäävät, toivottaisiinkin suuren valiokunnan kiinnittävän talousvaliokunnan tavoin huomiota lainanottajien tarpeisiin ja talouskasvuun.
”On tärkeää, että talousvaliokunnan tavoin suuri valiokunta kirjaisi lausuntoonsa tarpeen lisätä Suomen kantoihin konkretiaa ja selkeitä tavoitteita. Vain tällä tavoin voidaan ottaa huomioon Suomen talouden erityispiirteitä ja turvata vähäriskisten kohteiden oikea kohtelu pankkien riskilaskennassa”, Salmi summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Basel III:sta sopu – Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön
Komissiolla hyvän sääntelyn periaatteet hukassa – talouskasvulle tulossa uusia esteitä?
Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?
Alivakuutussihteeri-podcast: Miksi finanssisääntely on tilkkutäkkimäistä? Puolueet tentissä