Yhden euron tai miljardin voi käyttää vain kerran, ja siksi kaikkia valtion elvytystoimia on tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten kautta. Koronan jälkeisessä talouden elvytyksessä on ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan otettava huomioon toimien ilmasto- ja luontovaikutukset. Finanssiala esitti keskeisille päättäjille neljä tiukkaa kysymystä vihreästä ja kestävästä rahoituksesta sekä elvytyksestä.
Kun yhteiskuntaa aletaan koronakriisin jälkeen taas nostaa jaloilleen, miten ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon?
”Koronavirus on muuttanut monta asiaa yhteiskunnassamme, mutta ilmastonmuutosta tai luontokatoa se ei ole peruuttanut. Yhden euron tai miljardin voi käyttää vain kerran, ja siksi kaikkia valtion elvytystoimia on tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten kautta. Tutkimuksissa ilmastotoimien on todettu olevan myös erittäin hyvin taloudellista toimeliaisuutta elvyttäviä.” ”Tuoreessa lisätalousarviossa koronan jälkeinen talouden elvytys otti ensi askeleensa. Esitys sisälsi monia ilmastotyötä tukevia hankkeita kuten miljardiluokan investointeja raiteisiin, julkiseen liikenteeseen ja kävelyyn ja pyöräilyyn, öljylämmityksestä luopumisen tukea kunnille ja kodeille sekä satsauksia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, tuulivoiman vauhditukseen sekä retkeilyalueisiin ja metsien suojeluun. ”
Miten julkinen valta ja finanssiala voisivat parhaiten torjua ilmastonmuutosta yhteistyössä?
”Ilmastonmuutos ei ratkea vain valtion toimilla vaan mukaan tarvitaan kaikki sektorit. Finanssialalla on merkittävä rooli rahavirtojen suuntaamisessa fossiilitaloudesta kohti ilmastoystävällisiä teknologioita Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä sijoituskohteiden ja rahastojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.” ”Kestävän rahoituksen määrittelyssä onkin otettu viime vuosina EU-tasolla merkittäviä edistysaskeleita. Koska leijonanosa ilmastotoimista tehdään yksityisen sektorin investointeina, on tärkeä löytää keinot, jolla julkinen sektori voi edistää näitä investointeja mahdollisimman tehokkaasti.”
Miten kestävää rahoitusta tulisi mielestäsi edistää?
”Finanssialan ja yritysten kestävyysraportointi on erittäin tärkeä väline kestävän rahoituksen valtavirtaistamisessa. Kestävän rahoituksen kriteerit voivat auttaa myös julkisen sektorin tukien tai hankintojen kohdentamisessa. Julkisen vallan pitäisi myös harkita mahdollisuutta edellyttää kestävää sijoittamista esimerkiksi eläkerahastoilta tai muilta lakisääteisiltä toimilta.”
Mitä mieltä olet ajatuksesta, että koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri olisi ilmastonmuutoksen hillintä?
”Tämä on mielestäni tärkeä ajatus. Koronakriisin alkuvaiheessa nopealla tuella haluttiin estää konkurssien aalto, mutta erityisesti kun siirrytään kohti talouden elvytystä ilmastokriteerien tulisi painottua tukien jaossa.” ”Taloudellisen toimeliaisuuden elvyttämisen kohdentaminen investointeihin, jotka vievät kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, veisi samalla kohti tulevaisuuden kestävää kasvua. Joka tapauksessa tulisi varmistaa, että ei hidasteta käynnissä olevaa rakennemuutosta kohti ilmastoystävällistä toimintaa.”
Finanssialan kanta kestävään rahoitukseen
Uutisoimme ja kirjoitamme kesän aikana erilaisista vihreän rahoituksen teemoista. Finanssiala korostaa, että korona-aika ei saa tarkoittaa vihreän ja kestävän rahoituksen tavoitteiden hautaamista. Tätä haluamme painottaa erityisesti päättäjien suuntaan kotimaassa ja EU:ssa. Tuomme kampanjassa esiin myös toimialan vastuullisuutta sekä käytännön tekoja. Avaamme lisäksi sitä, kuinka suuri merkitys rahalla ja sen kanavoitumisella on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Lue lisää finanssialan kannoista – Ritakallio: Elvytykseltä edellytettävä ilmastovastuullisuutta
Kaikki juttusarjan jutut:
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen:
Koronaelvytyksessä ilmastokriteerit huomioitava. Yhden euron tai miljardin voi käyttää vain kerran, ja siksi kaikkia valtion elvytystoimia on tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten kautta Valtiovarainministeri Matti Vanhanen:
Nyt on tarve sijoitusten ilmastokestävyydelle. Kriteereitä ei pidä asettaa liian korkealle, jotta rahoituksen volyymi kestävään toimintaan nousee riittävän suureksi
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen:
Johannes Koskinen sitoisi vähähiilisyyden elvytys- ja tukirahoihin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio: Ville Tavio pitää muoti-ilmiönä ilmastoasioiden yhdistämistä koronaelvytykseen Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen: Juhana Vartiainen valjastaisi markkinavoimat ilmastotyöhön – kaikkien instrumenttien ei tarvitse liittyä ilmastoon