Positiivisen luottotietorekisterin luomisen kustannukset valtiolle – pankit maksavat omat järjestelmämuutoksensa

  • Finanssiala kannattaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista.
  • Rekisteri auttaisi ylivelkaantumisen estämisessä.
  • Rekisterin perustamiskustannusten tulisi olla valtion vastuulla, sillä pankeille tulee runsaasti kustannuksia tietojärjestelmämuutoksista.

Positiivinen luottotietorekisteri kerää yhteen kansalaisten eri luottolaitoksista ottamat velat. Lainaa hakiessa velanhakijan kokonaistaloudellista tilannetta voitaisiin rekisterin avulla arvioida nykyistä paremmin. Rekisteri on tarkoitus saada käyttöön kevään 2024 aikana. Finanssiala ry (FA) on mukana rekisteriä valmistelevassa työryhmässä.

FA kannattaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista ja katsoo rekisteristä olevan hyötyä ylivelkaantumisen torjunnassa.

”Pankkilainat maksetaan Suomessa pääsääntöisesti tunnollisesti takaisin, mutta esimerkiksi kulutusluotot ja pikavipit aiheuttavat enemmän ja enemmän maksuhäiriömerkintöjä. Taustalla on usein ennakoimaton elämäntilanteen muutos tai vakava syrjäytyminen”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila.

Positiivisen luottotietorekisterin perustamisesta aiheutuu valtiolle arviolta vajaan 35 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset. Rekisterin käyttöönotto vaatii rahoitussektorilta tietojärjestelmä- ja prosessimuutoksia, joiden kustannuksiksi on arvioitu 28–34 miljoonaa euroa.

”Positiivisella luottotietorekisterillä on isompi merkitys yhteiskunnalle ja rekisteröidyille itselleen kuin pankeille, sillä viranomaisten ja kansalaisten tiedonsaantimahdollisuudet parantuvat. Tästä syystä olisi perusteltua, että itse rekisterin luominen tapahtuisi valtion varoin ja pankit huolehtisivat omien järjestelmiensä muuttamisesta”, Laitila ehdottaa.

Rekisteri valmiiksi ennen muuta sääntelyä

Positiivinen luottotietorekisteri tulee käyttöön aikaisintaan keväällä 2024. FA:n mielestä se olisi kuitenkin saatava toimintaan ennen kuin suunnitellaan esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen lyhentämistä tai tulosidonnaisen velkakaton käyttöönottoa. Rekisteristä on hyötyä asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa.

”Rekisteri ei korvaa maksuhäiriömerkintöjen hyötyjä täysin, mutta siihen sisältyvät tiedot luotonhakijoiden olemassa olevista luotoista mahdollistavat hiukan kattavamman taloudellisen suorituskyvyn arvioinnin.”

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat