- Mikäli EU:ssa kaavailtu tapa toimeenpanna pankkien vakavaraisuussääntelyn viimeisin Basel III -uudistus toteutuu, voivat monien eurooppalaisten pankkien pääomavaatimukset nousta merkittävästi.
- Suomessa tämä haittaisi erityisesti asunto- ja yritysluototusta.
- Se heikentäisi pankkien mahdollisuutta rahoittaa talouden elpymistä ja vihreitä investointeja.
- Uudistus pitäisikin tehdä poliittisten päättäjien alun perin linjaamalla tavalla niin, että nykyiset pääomavaatimukset eivät oleellisesti nouse.
Alkuperäisen Basel III -uudistuksen viimeisen vaiheen tavoitteena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Uudistuksen ei alun perin pitänyt nostaa merkittävästi pääomavaatimuksia, mutta EU:ssa suunniteltu toimeenpanotapa – joka poikkeaa alkuperäisistä Baselin standardien mukaisista pääomavaatimuksista – johtaisi niiden tuntuvaan nousuun. Samalla Baselin standardeista poikkeavalla täytäntöönpanotavalla luodaan kannustimia luopua nykyisestä tarkasta riskilaskennasta. EU:n suunta olisi tältä osin päinvastainen kuin oli tarkoitettu.
Brysselissä toimivan Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen (CEPS) tuoreen tutkimuksen mukaan uusien säännösten toimeenpano voi nostaa eurooppalaisten pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin 18 prosenttia. Jotta vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät heikkenisi, pankkien tulisi kasvattaa pääomiaan lähes 400 miljardilla eurolla. Vaihtoehtoisesti ne voisivat pienentää luotonantoaan tai muutoin sopeuttaa toimintaansa.
Suomalaispankkienkin pääomavaateisiin tuntuva nousu
Myös Suomessa vaikutukset olisivat tuntuvia. Finanssivalvonnan arvion mukaan suomalaispankkien pääomavaatimukset nousisivat keskimäärin 15 – 20 prosenttia. ”Tähän ei ole mitään tarvetta, sillä pankkiviranomaisten tekemien stressitestien mukaan suomalaispankkien toimintakyky on niin vahva, että ne kestävät rajutkin toimintaympäristön heikennykset”, sanoo johtava lakimies Olli Salmi Finanssiala ry:stä (FA).
Salmen mukaan EU:n asettamat lisävaatimukset veisivät EU-pankit epäreiluun kilpailuasemaan esimerkiksi USA:n pankkien kanssa. Tämä olisi kädenojennus EU:n ulkopuolisille pankeille eurooppalaisten kustannuksella. Pääomavaatimusten nousu pakottaisi pankit arvioimaan eri toimintojensa kannattavuutta. ”Pankkien lainoituskohteet muuttuisivat. Jotkin hankkeet jäisivät ilman rahaa kannattamattomina. Sääntely nostaisi vähäriskiset hankkeet samaan luokkaan korkeampiriskisten kanssa. EU:n vihreä siirtymä vaarantuisi. BKT:n kasvu hidastuisi”, Salmi luettelee.
Pääomavaatimusten nousun vaikutukset olisivat suurimmat niissä maissa, joissa pankit ovat laajassa mitassa kehittäneet riskien tunnistamista, analysointia ja suuruuden määrittelyä koskevia malleja. Suomi on yksi näistä. Salmi korostaa, että säännösten toimeenpanotapaa tulisi vielä harkita EU:ssa tarkkaan. Toteutuksessa olisi otettava huomioon eurooppalaisten ja etenkin pohjoismaisten pankki- ja rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet. Esimerkiksi asuntolainoituksen riskit ovat täällä suhteessa pienemmät kuin monessa muussa maassa. Baselin kansainvälinen pankkivalvontakomitea sopi pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyä koskevien ns. Basel III -standardien lopullisista uudistuksista joulukuussa 2017. Komission odotetaan antavan lopulliset lainsäädäntöesitykset standardien toimeenpanosta todennäköisesti lokakuun alkupuolella.
Mitä ongelmia on Basel III -toimeenpanossa? Katso video
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Basel III:sta sopu – Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön
Komissiolla hyvän sääntelyn periaatteet hukassa – talouskasvulle tulossa uusia esteitä?
Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?
Alivakuutussihteeri-podcast: Miksi finanssisääntely on tilkkutäkkimäistä? Puolueet tentissä