”Epävarmuuden keskellä tarvitaan ennakoitavaa siirtymäpolitiikkaa”

  • Finanssiala ry järjestää 12.7. klo 15–15.45 Porissa kauppakeskus Puuvillassa SuomiAreena-keskustelutilaisuuden ”Raha puhuu vihreästi – naiset ja nuoret suunnannäyttäjinä?”
  • Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta ja kuulemaan, mitä Alviina Alametsä (vihr.), Jouni Ovaska (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Lulu Ranne (ps.), Tuuli Kaskinen (CLC) sekä Esko Kivisaari (FA) ajattelevat Raha puhuu vihreästi -teemoista.  

Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ensin pandemian ja sitten sodan myötä. Tarve ympäristön ja ilmaston kannalta kestäville ratkaisuille ei kuitenkaan ole vähentynyt vaan pikemminkin korostunut. Ilmastonmuutoksen myötä vastuullinen sijoittaminen on noussut ilmiöksi, josta voimme olla ylpeitä. Ilmastonmuutokseen liittyvät seikat ovat yhä kärjessä puhuttaessa vastuullisesta sijoittamisesta, mutta on tärkeä muistaa myös E-kirjaimen vanavedessä tulevat S ja G (englanniksi ESG eli Environment, Social and Governance).

Ratkaisuja kestävyysmurrokseen on haettava kaikilla toimialoilla ja yhteiskunnan sektoreilla. Finanssialalla on merkittävä rooli ratkaisujen rahoittajana ja riskien vakuuttajana. Se haluaa kantaa vastuunsa ja kirittää vihreää siirtymää, mutta se ei voi johtaa yhteiskunnan murrosta. Ala odottaakin päättäjiltä rohkeita ratkaisuja myös seuraavalla hallituskaudella.

Myös yksittäisillä ihmisillä on mahdollisuus omilla sijoituspäätöksillään ohjata rahavirtoja kestäviin kohteisiin, mutta ilmastonmuutoksen ollessa koko taloutta koskeva systeeminen muutos eivät ratkaisut ole vain yksittäisten ihmisten käsissä. Näistä näkökulmista on FA:n SuomiAreena-tilaisuudessa keskustelemassa myös kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

Innovaatioille jätettävä tilaa sääntelyn keskellä

Mäkysen mukaan epävakaa maailmantilanne saattaa aluksi ahdistaa, mutta lopulta se nopeuttaa vihreää siirtymää. Venäläisestä energiasta irtautumisessa korostuu Euroopan energiaomavaraisuuden vahvistamisen. Mäkynen arvioi, että tämä voi toteutua käytännössä vain uusiutuvalla energialla.

”Uusiutuvan energian osalta on vielä useita kysymyksiä ratkaistavana esimerkiksi energian varastointiin ja siirtoon liittyen. Uudet ratkaisut ja teknologiat ovat kuitenkin kriisin myötä aiempaa nopeammin kannattavia myös kaupallisesti, mikä edelleen vauhdittaa siirtymää”, Mäkynen toteaa.

Mäkynen painottaa, että haettaessa ratkaisuja kestävyysmurrokseen on tärkeää, että myös innovaatioille jää tilaa sääntelyn keskellä. Sääntelyllä voidaan varmistaa, että kaikki kulkevat samaan suuntaan, mutta systeemiseen muutokseen tarvitaan suunnannäyttäjiä. Silloin kannustimet ja markkinamekanismi saattavat toimia pakkoa tehokkaammin.

Mäkysen mielestä esimerkiksi rahoitusalan toimijat eivät voi enää olla ottamatta huomioon ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä omassa toiminnassaan. Jatkossa yritysten, jotka eivät ole varautuneet ja suunnitelleet sopeutumistaan ilmastonuutokseen, on yhä vaikeampi löytää rahoitusta.

Sääntelyssä Mäkynen korostaa teknologianeutraliteetin merkitystä: ”Päättäjien on valittava suuret, yhdessä tavoiteltavat yhteiskunnalliset missiot, ei voittajayrityksiä. Yksittäisten teknologioiden valitsemisen sijaan olennaista on hiilidioksidipäästöjen nopea leikkaaminen. Päästöjen hinnoittelu on tähän ensisijainen keino, mutta tarvitaan myös aktiivista siirtymäpolitiikkaa, jolla vauhditetaan haitallisimmista päästölähteistä luopumista jopa kieltojen avulla, ja autetaan ihmisiä uusille urille ja tehdään kestävistä valinnoista mahdollisia kaikille, jottei kukaan koe jäävänsä siirtymän takia jälkeen.”

Sitovalle hiilibudjetille EU-tasolla on selkeä tarve

FA:n hallitusohjelmatavoitteissa mainitaan, että EU tarvitsee sitovan hiilibudjetin ohjaamaan pitkän aikavälin sijoittamista. Mäkysen mukaan sitova hiilibudjetti EU-tasolla ja kansallisesti auttaisi hahmottamaan konkreettisesti, miten tärkeää on tehdä ilmastotoimia mahdollisimman nopeasti. ”IPCC:n arvion mukaan hiilibudjettimme riittää enää 10–20 vuodeksi. Hiilibudjetti yhdistettynä esimerkiksi valtion talousarvioon näyttäisi, millaista eksistentiaalista velkaa olemme ottamassa, jos emme onnistu päästöjen vähentämisessä.”

Mäkynen toteaa, että hiilibudjetti antaa informaatiota, jonka perusteella sijoittajat voivat ennakoida ja arvioida omien sijoitustensa kestävyyttä ja odotuksia pitkälle tulevaisuuteen. Hiilidioksidipäästöjen mahdollisimman laaja ja selkeä hinnoittelu kaikissa toiminnoissa luo hintasignaalin, joka ohjaa sijoituksia kestävämpiin kohteisiin.

Parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmän puheenjohtajanakin toimineella Mäkysellä on vahva luotto tieteen ja tutkimuksen mahdollisuuksiin. ”Tarjoamalla yhä selkeämpää informaatiota eri toimintojen ja yritysten päästöistä sekä näiden potentiaalista päästöjen vähentämiselle pystytään laskemaan hiili-intensiteettiä ja toisaalta ennakoimaan tästä aiheutuvia kustannuksia.”

Julkisella sektorilla on Mäkysen mukaan keskeinen rooli yksityisen, vastuullisen rahoituksen lisäämiseksi kahdesta näkökulmasta: ”Julkisen sektorin on ensinnäkin asetettava sääntelyllä ennakoitava toimintaympäristö yksityisen rahoituksen suuntaamiselle kestäviin kohteisiin. Toisaalta julkisella yritysrahoituksella on paikattava markkinapuutteita ja edistettävä myös radikaaliempien uusien teknologioiden käyttöönottoa ja päätymistä markkinoille.”

Mäkynen toteaa, että päästöoikeuksien ja fossiilienergian nousseet hinnat ovat tehneet uusista teknologioista aiempaa kannattavampia, mutta radikaalien innovaatioiden käyttöönottoon liittyy riskejä, joita julkisen sektorin on jaettava yksityisen kanssa. Tähän tarkoitukseen tarvitaan sekä suoraa tukea, lainoitusta että julkisen sektorin pääomasijoituksia.

”Ennakoitavalla ja pitkäjänteisellä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella parannetaan Suomen kasvun edellytyksiä, vahvistetaan hyvinvointia ja varmistetaan myös Suomen houkuttelevuutta investointi- ja sijoituskohteena”, Mäkynen summaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan

VAIKUTTAMINEN

Sonja Hällfors

Vaikuttajaviestinnän asiantuntija