Kuka filosofeista vallitsee vakuutusyhtiössä? – Tekoälyn käyttö vaatii eettistä pohdintaa

Mikä ajattelutapa opetetaan tekoälylle?

Kaliningradissa on filosofi Immanuel Kantin näköispatsas. Kaupunki oli Kantin kotikaupunki. Kuva: Shutterstock
  • Isojen tietomassojen hyödyntäminen muokkaa vakuutusalalla tehtävää työtä suuresti.
  • Olennainen kysymys on, millaista etiikkaa tekoäly opetetaan hyödyntämään – vastaus ei ole yksiselitteinen.
  • Aiheesta on tulossa myös Eurooppa-tason raportti, jonka teossa suomalainen vakuutusala on ollut mukana.

Vakuutusalan työntekijät ja työnantajat pohtivat parhaillaan yhdessä, miten vakuutusalan työ tulevaisuudessa muuttuu. Kyseessä on Vakuuttava työ 2030 -hanke. Sen ensimmäisinä teemoina ovat tekoäly, robotiikka ja automaatio sekä se, miten nämä muuttavat työtä ja osaamisvaatimuksia. Toisessa vaiheessa keskitytään jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä etätyön uusiin tapoihin. Viimeisessä vaiheessa näkökulmina ovat monimuotoisuus ja osallistaminen.

Vakuutusalan työntekijät ja työnantajat pohtivat parhaillaan yhdessä, miten vakuutusalan työ tulevaisuudessa muuttuu. Kyseessä on Vakuuttava työ 2030 -hanke. Sen ensimmäisinä teemoina ovat tekoäly, robotiikka ja automaatio sekä se, miten nämä muuttavat työtä ja osaamisvaatimuksia. Toisessa vaiheessa keskitytään jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä etätyön uusiin tapoihin. Viimeisessä vaiheessa näkökulmina ovat monimuotoisuus ja osallistaminen.

”Vakuutusala on perinteisesti käyttänyt kaiken datan, mitä on ollut saatavilla”, sanoo Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Vakuutuksen toimintalogiikka perustuu siihen, että erilaisten vahinkojen sattumiselle lasketaan mahdollisimman tarkat todennäköisyydet. Millä todennäköisyydellä tietyn ikäinen ihminen sairastuu vakavasti? Kuinka paljon korvauksia tällöin maksetaan? Tällaisen laskennan kautta saadaan selville hinta, jolla iso joukko ihmisiä voi ostaa itselleen kohtuuhintaisen vakuutuksen ja suojautua sairastumisen aiheuttamilta talousvaikutuksilta.

Mitä tarkempaa tietoa ihmisistä ja heidän käyttäytymisestään on saatavilla, sen tarkemmin riskit pystytään laskemaan ja sen tarkemmin myös hinnoittelemaan. Lähtökohtaisesti samalla riskitasolla olevat ihmiset maksavat vakuutuksistaan samaa hintaa.

Ketä filosofia käy kuunteleminen?

Nykyisin ihmisten käyttäytymisestä on saatavilla valtavat määrät dataa, jonka yhdistelyllä ihmisestä pystytään luomaan hyvin tarkka kuva. Somejättien datankäytön sääntelystä on alettu puhua nyt, vakuutusalalle sääntöjä on tullut jo aiemmin. Esimerkiksi sukupuolta ei saa käyttää hinnoitteluperusteena vakuutusta myönnettäessä.

”Mutta jos tiedän kymmenen vuoden ajalta ostokäyttäytymisen, kuntosalikäynnit ja muut, niin datan avulla voinee päätellä epäsuorasti myös sukupuolen ja monta muuta seikkaa”, Kivisaari valottaa ja täsmentää, että tällainen menettely on kiellettyä. On tärkeää luoda selvät pelisäännöt sille, miten dataa käytetään. Datan käytössä on varmistettava, että tällä tavalla ei epäsuorasti jaeta ihmisiä luokkiin, joiden käyttö ei ole sallittua tai hyväksyttävää.

Kun datan perusteella tekoälyä opetetaan tekemään ratkaisuja eettisellä tavalla, päädytään hankalan kysymyksen eteen. Mikä etiikka on paras?  Ehkä Immanuel Kantin velvollisuusetiikka, jonka periaate on se, että toimitaan tavalla, jonka voisi toivoa olevan yleinen tapa aina ja kaikkialla? Vaiko esimerkiksi Jeremy Benthamin pohtima seurausetiikka, jossa ratkaisut tehdään sen mukaan, millaisia seurauksia ratkaisusta koituu?

”Velvollisuuseettisen pohdinnan mukaisesti voitaisiin määrätä, että ei saa valehdella – mutta entä, jos sarjamurhaaja kysyy, missä uhri on? – silloin valehtelu olisi eettisesti oikein. Millaisen tavan ajatella opetamme vakuutusyhtiön tekoälylle?”, Kivisaari kysyy.

Kivisaari on pohtinut eettistä datankäyttöä Eurooppa-tasolla jo parin vuoden ajan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPAn perustamassa työryhmässä. Se on julkaisemassa perusteellisen raportin pohdinnoistaan lähiaikoina.

Kivisaari podcast-haastattelussa vakuutusalan etiikasta

Esko Kivisaari oli FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan IhanFINE-podcastin haastateltavana vakuutusalan eettisistä kysymyksistä.

Juttu jatkuu podcastin jälkeen

Ihmistä tarvitaan hoitamaan mustia joutsenia

Tekoälyn kasvava käyttö vakuutusalalla muovaa alalla tehtävää työtä ja työpaikkoja. Lukuisia tehtäviä annetaan enenevässä määrin koneiden hoidettavaksi. Kivisaaren mukaan ihmisiä kuitenkin tarvitaan hoitamaan tilanteita silloin, kun musta joutsen purjehtii näköpiiriin.

Musta joutsen on ilmaus, joka finanssialalla viittaa äärimmäisen epätodennäköiseen ja ennalta-arvaamattomaan tapahtumaan – kuten nyt mustan joutsenen näkemiseen.

”Kone voittaa jo ihmisen shakkipelissä. Se kuitenkin perustuu siihen, että shakki on peli, jonka säännöt ja rajat voidaan opettaa koneelle – sääntöjen perusteella kone voi aina laskea optimaalisen toimintavaihtoehdon. Mutta entä, jos jokin ulkopuolinen elementti puuttuu peliin, jos pelilauta vaikka kaatuu? Tuolloisessa tilanteessa ihminen osaa toimia soveltavasti ja löytää parhaan mahdollisen ratkaisun. Koneelta sellainen ei ainakaan vielä onnistu, jos kukaan ei ole ohjelmoinut sitä yllättävää tilannetta varten”, Kivisaari kertoo.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat