- 82 prosenttia poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että palvelulupaus pitäisi määritellä tarkemmin.
- Asia selviää Finanssiala ry:n Aula Research Oy:llä teettämästä vaikuttajakyselystä.
- Palvelulupauksen määrittelyn suosio on kasvussa, sillä vuoden 2015 vastaavassa kyselyssä palvelulupauksen tarkempaa määrittelyä kannatti 63 prosenttia.
Palvelulupauksella tarkoitetaan määrittelyä, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Vuodenvaihteessa voimaantulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ei uusien hyvinvointialueiden tehtävissä ole selvästi määritelty, mitä julkiset terveys- ja hyvinvointipalvelut pitävät sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla.
Verorahoin kustannettavat julkiset terveys- ja hyvinvointipalvelut siirtyvät vuoden 2023 alusta uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Finanssiala ry peräänkuuluttaa päättäjiltä tarkemmin määriteltyä palvelulupausta: mistä osasta palveluita vastaa yhteiskunta, ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla.
Poliittisista päättäjistä 65 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä väitteestä päättäjien pitäisi määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus. Täysin samaa mieltä on 17 prosenttia. Asia selviää Finanssiala ry:n (FA) marraskuussa 2022 julkaisemasta vaikuttajakyselystä.
”On oltava mahdollisimman selkeää, mistä kaikista palveluista vastaa yhteiskunta. Tällöin kansalaisella on mahdollisuus täydentää palveluja vakuutuksella tai omalla rahoituksella yksityisen sektorin palveluja hyödyntäen”, avaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Päivi Luna.
Aula Research Oy:n tekemään kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää. Vastaajaryhmiä olivat muun muassa kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet.
Jos palvelulupausta ei ole täsmällisesti määritelty, kansalainen ei välttämättä osaa hakea hänelle kuuluvaa etuutta tai hän ylivarautuu päällekkäisin palveluin.
”Palvelulupaus on osa hallinnon ja yhteiskunnan läpinäkyvyyttä: kansalaisen on tiedettävä, mitä hän verorahoillaan saa”, Luna huomauttaa.
FA:n kanssa samoilla linjoilla ovat erityisesti vasemmistopuolueet. Vasemmistoliiton kannattajista kaikki vastaajat ja SDP:n kannattajista 87 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä.
FA kysyi samaa asiaa edellisessä kyselyssään vuonna 2015. Tuolloin 63 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä kysymyksestä pitäisikö päättäjien Suomessa määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus.
Myös kansa haluaa omaehtoista varautumista
Samoilla linjoilla päättäjien kanssa on kansa. Finanssiala ry:n kesällä 2022 julkaiseman vakuutustutkimuksen vastaajista 76 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.
”Kun kansalainen tietää, mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla, voi julkisia palveluja voi tarpeidensa mukaan täydentää omalla rahoituksella tai esimerkiksi oman vakuutuksen turvin. Hyvinvoinnin rahoituksessa julkinen ja yksityinen sektori ovat kumppaneita – siksi on välttämätöntä määrittää, mitkä näiden kumppanusten tehtävät ovat”, Luna summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala ry peräänkuuluttaa Säätytalolle sotepäivitystä – palvelut selkeytettävä ja järjestelmät modernisoitava!
Hoivaa ja hoitoa, miten palvelulupaus ensi vaalikaudella kirjataan? Katso webinaarin puheenvuorot
Elinkeinoelämän järjestöt: viisi ratkaisua soteen
”Olemme suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä” – poliitikot keskustelivat hoivan ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta
