Tiedoista ei olisi hyötyä luotonmyönnössä
- Pankkien tekemä asunto-osakeyhtiöluottojen raportointi ei palvelisi luotonmyönnön tiedonsaantitarkoituksia, vaan pahimmillaan aiheuttaisi epävarmuutta ja lisäkustannuksia luotonmyönnössä.
- Olisi kohtuutonta velvoittaa pankit raportoimaan vain sen valvomiseksi, että asunto-osakeyhtiöt täyttävät raportointivelvoitteensa.
- Hallituksen esityksessä on todettu, että vain asuntoyhtiöillä on tiedossa, kuinka lainavastuut jakautuvat eri osakeryhmille eli käytännössä osakkaille. Tämän vuoksi olisi järkevää ja kohtuullista, että asunto-osakeyhtiöluottoja koskeva raportointivelvoite kohdistettaisiin vain asunto-osakeyhtiöille.
- Osakaskohtaiset luottosaldot voidaan raportoida positiiviseen luottotietorekisteriin ainoastaan niille osakeryhmille, joiden omistustiedot löytyvät huoneistotietorekisteristä. Määräaika omistustietojen rekisteröinnille huoneistotietojärjestelmään on vasta vuoden 2033 lopussa. Vähintään luotonantajien raportointivelvoitteen alkua on lykättävä kyseiseen ajankohtaan saakka. Tätä ennen huoneistotietojärjestelmän tiedot ovat epätäydelliset.
Asunto-osakeyhtiöiden huoneistotietojärjestelmään kaavaillaan lakimuutoksia. Kyse on siitä, miten huoneistotietojärjestelmästä lähetetään tietoja suunnitteilla olevaan positiiviseen luottotietorekisteriin. Sinne kootaan tiedot jokaisen vastuulla olevista veloista. Nyt suunniteltu asunto-osakeyhtiöluottojen raportointimalli on raskas ja aiheuttaa epävarmuutta luotonmyönnössä.
Hallitus esittää muutoksia huoneistotietojärjestelmään. Pankkien pitäisi vastaisuudessa toimittaa tietoja asunto-osakeyhtiöiden ottamista lainoista huoneistotietojärjestelmään, mistä tiedot myöhemmin siirrettäisiin positiiviseen luottotietorekisteriin. Asuntoon kohdistuvat luotot muodostavat merkittävän osan suomalaisten yksityishenkilöiden lainavastuista. Myös finanssialan mielestä tiedot asuntoluotoista on tärkeä saada osaksi positiivista luottotietorekisteriä.
Positiivinen luottotietorekisteri on Verohallinnossa kehitteillä oleva rekisteri, johon kootaan tietoja yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Rekisterin tavoitteena on muun muassa torjua kotitalouksien ylivelkaantumista, parantaa luotonantajien kykyä arvioida luotonhakijoiden luottokelpoisuutta ja auttaa yksityishenkilöitä hallitsemaan omaa talouttaan.
“Pankit eivät arvionsa mukaan saisi itse asiassa mitään hyötyä raportoimistaan asunto-osakeyhtiölainoista, koska luotonhakijan maksukyvyn arvioinnissa tarvittava tieto tämän vastuulla olevista asuntoon kohdistuvista lainoista saadaan vain ja ainoastaan asunto-osakeyhtiöiltä.”
TEIJA KAARLELA, johtava asiantuntija
Asunto-osakeyhtiölainojen osalta ehdotetut muutokset eivät sellaisenaan kuitenkaan palvele luotonmyöntöä. Tähän on muutamia syitä:
- Positiivisen luottotietorekisterin antama tieto asunto-osakkeisiin liittyvistä luotoista on luotonmyönnössä hyödynnettävää vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään, miten taloyhtiön laina jakautuu osakkaille. Tämä tieto saadaan vain asunto-osakeyhtiöltä itseltään.
- Kun taloyhtiölainan lyhentäminen osakkailla alkaa, tieto ei kulje välittömästi pankkeihin. Osakkaat maksavat rahoitusvastikkeita tyypillisesti kuukausittain, mutta taloyhtiö lyhentää lainaa yleensä 1–2 kertaa vuodessa. Viive pankin ja asunto-osakeyhtiön raportoinnin välillä voi olla useita kuukausia, jopa vuoden.
Luottotietorekisteristä ei siis näiden tietojen myötä saada jatkuvasti päivittyvää kuvaa lainaa hakevan ihmisen taloudellisesta tilanteesta. Yhtiölainojen osalta lainanhakijan tilanteen arviointiin tarvitaan siis jatkossakin isännöitsijätodistus.
”Pankit eivät arvionsa mukaan saisi itse asiassa mitään hyötyä raportoimistaan asunto-osakeyhtiölainoista, koska luotonhakijan maksukyvyn arvioinnissa tarvittava tieto tämän vastuulla olevista asuntoon kohdistuvista lainoista saadaan vain ja ainoastaan asunto-osakeyhtiöiltä. Viranomaiset ovat kokeneet pankit luotettavina tiedon tarjoajina, joten lienee luonnollista kääntyä raportointiasioissa tuttuun suuntaan. Pankit itse kuitenkin pitävät taloyhtiöiden toimittamaa tietoa täysin riittävänä luoton myöntämiseen. Onko tällaiselle raportoinnille riittäviä perusteita?”, kysyy Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Yksi peruste tietojen raportoinnille on sen valvonta, että asunto-osakeyhtiöiden rekisteriin toimittama tieto on oikea. Raportointi aiheuttaisi pankeille isoja kustannuksia. Ei ole kohtuullista eikä rekisterin kokonaiskustannusten kannalta järkevää, että pankeille asetetaan kustannuksia aiheuttava raportointivelvoite vain asunto-osakeyhtiöiden valvonnan helpottamiseksi.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Suomalaisten luotot jo lähes kerättynä – positiivinen luottotietorekisteri käyttöön huhtikuussa
Positiivinen luottotietorekisteri käyttöön huhtikuussa – ylivelkaantumisen torjuntaa helpottaisi, jos pankki voisi omatoimisesti tarkastaa asiakkaan tiedot
Pankkeja ei pidä laittaa maksamaan asunto-osakeyhtiöiden lainaraportoinnista
Positiivinen luottotietorekisteri − mitä, miksi ja milloin?
