- Finanssiala ry (FA) kannattaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista.
- Valtion tulisi vastata rekisterin perustamiskustannuksista, sillä sen käyttö viranomaisvalvonnassa on erittäin keskeisessä osassa.
- Läheskään kaikkea rekisteriin raportoitavaa tietoa ei tarvita eikä edes tuoda tarjolle luotonmyöntöä varten, vaan tiedot ovat ainoastaan viranomaiskäytössä. Luotonmyöntäjät kantavat joka tapauksessa osansa rekisterin juoksevista kustannuksista käyttömaksuilla.
- Ala esittää rekisterille jakokehitystoiveita:
- Rekisterin tietoja tulisi voida käyttää maksuvaikeustilanteissa myös ilman velallisen yhteydenottoa.
- Ilmoitusvelvollisuuden tulisi sisältää myös maksuajan myöntäminen ja luototettavan tavaran tai palvelun myyjän myöntämät luotot.
- Rekisteriin ilmoitettavan maksuviiveen pituutta on tulevaisuudessa arvioitava uudelleen.
Positiivinen luottotietorekisteri kerää yhteen kansalaisten eri luottolaitoksista ottamat velat. Luotonantajille tulee velvoite raportoida myönnetyt lainat rekisteriin ja käyttää rekisteristä saatavia tietoja lainanhakijan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Lainaa hakiessa velanhakijan kokonaistaloudellista tilannetta voitaisiin siis rekisterin avulla arvioida nykyistä paremmin. Rekisteri on tarkoitus saada käyttöön kevään 2024 aikana. FA on mukana rekisteriä valmistelevassa työryhmässä.
Laajapohjaisesti yhdessä sidosryhmien kanssa valmisteltu positiivinen luottotietorekisteri auttaa torjumaan ylivelkaantumista. Rekisteri tarjoaa kattavan tietopohjan luottokelpoisuuden arvioinnille, vaikka ei korvaakaan täysin maksuhäiriömerkintöjen kaltaisia muita tietolähteitä.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022 ja rekisterin käytön alkaa keväällä 2024. Finanssiala ry esittää jo nyt joukon jatkokehitystoiveita, joilla rekisteristä saisi tehokkaamman ja oikeudenmukaisemman.
Kenties tärkeimpänä tarkennuksena rekisterin tietoja tulisi voida käyttää maksuvaikeustilanteissa myös ilman velallisen yhteydenottoa. Lakiesityksessä luotonantaja ei saisi käyttää rekisterin tietoja oma-aloitteisesti esimerkiksi maksuohjelmaa, vakuuksia ja korkoa koskevissa muutoksissa vaan sen pitäisi odottaa velallisen yhteydenottoa.
”On tärkeää, luotonantajalle voi käyttää rekisterin tietoja ilman asiakkaan yhteydenottoakin, jos velallinen ei ole suoriutunut velvoitteistaan. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaminen maksuviivästystilanteissa on erittäin tärkeää, jotta voidaan tehdä järkeviä suunnitelmia vaikeuksista selviämiseksi. Tämä on mahdollista, jos luotonantajalla on käytössään tiedot velallisen sitoumuksista”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Myös ilmoitusvelvollisten piiriä olisi laajennettava. Ehdotuksen mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäisivät ainakin maksuajan myöntäminen ja luototettavan tavaran tai palvelun myyjän itsensä myöntämät luotot.
”Vaikka pääosa yksityishenkilöille myönnetyistä luotoista ilmoitetaankin rekisteriin, ei sen ulkopuolelle jäävien luottotyyppien merkitys ole aivan vähäinen erityisesti maksuajan ja palveluntarjoajan itsensä myöntämien luottojen kohdalla. Nyt rekisteriin ollaan tuomassa myös yksityishenkilöiden yritystoimintaa varten myönnetyt luotot, joita kuitenkin on huomattavasti vähemmän kuin maksuaikaluottoja”, Kaarlela huomauttaa.
Finanssiala myös esittää, että jatkossa on arvioitava uudelleen rekisteriin ilmoitettavan maksuviiveen pituutta. Ehdotettua 60 päivää lyhyemmätkin maksuviiveet ovat luottokelpoisuuden arvioinnin kannalta merkittäviä.
Perustamiskustannukset valtiolle
FA:n jäsenet arvioivat keväällä 2021 omiksi rekisterin käyttöönottoon liittyviksi kustannuksikseen 28–34 miljoonaa euroa, ja näyttää siltä, että kustannukset nousevat tästä vielä selvästi. Myös lainsäädännön arviointineuvosto totesi joulukuussa 2021, että kustannukset luotonantajille ovat huomattavia, millä voi olla vaikutuksia myös kuluttajille.
”Positiivisella luottotietorekisterillä on iso merkitys yhteiskunnalle ja rekisteröidyille itselleen, sillä viranomaisten ja kansalaisten mahdollisuudet ajantasaisen tiedon saantiin parantuvat olennaisesti. Olisi perusteltua, että itse rekisterin luominen tapahtuisi valtion varoin ja pankit kustantaisivat omien järjestelmiensä muuttamisen”, Kaarlela toteaa.
Hallituksen esityksessä luotonantajille tuotettavista palveluista aiheutuva osuus rekisterin ylläpitokustannuksista jäisi pankeille. Osuuden laskentatapaa ei ole esityksessä tarkemmin avattu. Finanssiala ry:n mielestä selkeämpi tapa olisi jakaa kustannukset puoliksi valtion ja raportointivelvollisten kesken.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Suomalaisten luotot jo lähes kerättynä – positiivinen luottotietorekisteri käyttöön huhtikuussa
Positiivinen luottotietorekisteri käyttöön huhtikuussa – ylivelkaantumisen torjuntaa helpottaisi, jos pankki voisi omatoimisesti tarkastaa asiakkaan tiedot
Pankkeja ei pidä laittaa maksamaan asunto-osakeyhtiöiden lainaraportoinnista
Positiivinen luottotietorekisteri − mitä, miksi ja milloin?
