- Finanssiakatemian Ajatustori-tilaisuudessa 17.4.2023 keskusteltiin osaamisen kehittämistarpeista ja niihin vastaamisesta.
- Finanssiakatemia on yhteistyöverkosto, joka yhdistää alan työnantajat ja oppilaitokset, ja jakaa tietoa sekä osaamista verkoston sisällä.
Mikä on Finanssiakatemia ja Finanssiakatemian Ajatustori?
Finanssiakatemia on Finanssiala ry:n koordinoima alan työnantajat ja oppilaitokset yhdistävä yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on lisätä työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.
Ajatustori on Finanssiakatemiassa keväällä 2022 lanseerattu konsepti, jossa Finanssiakatemian jäsenet keskustelevat yhdessä valituista teemoista jäsenistön asiantuntijoiden alustusten inspiroimina. Tilaisuuden tavoitteena on yhteisen ymmärryksen löytäminen sekä jäsenten välisen yhteistyön kehittäminen.
Kolmas Finanssiakatemian Ajatustori järjestettiin onnistuneesti yhteistyössä Business College Helsingin, LähiTapiolan sekä Ammattiliitto Pro ry:n ja Tradenomiliitto TRAL ry:n kanssa. Poiketen aiemmista Ajatustoreista, kevään 2023 Ajatustori tehtiin yhteistyössä työntekijäliittojen kanssa.
Business College Helsingin laatujohtaja ja vararehtori Heli Huotari, LähiTapiolan HRD-päällikkö Sanna-Riikka Valtonen, Ammattiliitto Pro ry:n finanssisektorin & ICT- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala sekä Tradenomiliitto TRAL ry:n koulutuksen, elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi alustivat osaamisen kehittämisen teemasta. Alustusten jälkeen käytiin osallistujien kanssa pienryhmissä innostavaa ja inspiroivaa keskustelua.
Osaamisen kehittäminen puhututtaa, sillä muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Jatkuva oppiminen on elämänpituinen prosessi, joten on sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että yksilön mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan ovat helposti saatavilla ja että jatkuvaa oppimista tuetaan työpaikoilla. Jatkuva vuoropuhelu työpaikoilla on väline osaamisen kehittämiseen ja on tärkeää, että henkilöstöä osallistetaan sen suunniteluun.
”FinanssiTYÖ2030 ja Vakuuttava työ2030 -työelämähankkeet ovat oivallinen esimerkki siitä, että työehtosopimusosapuolilla on näkemystä ja halua tuoda osaamisen kehittäminen keskusteluun”, muistuttaa Ammattiliitto Pro ry:n johtaja Antti Hakala.
Osaamisen kehittäminen on vahvasti yhteyksissä myös työhyvinvointiin. Tradenomien jäsentutkimuksessa 2021 selvitettiin, millä tavoin työhyvinvointia voi parhaiten lisätä. Suurin vaikutus hyvinvointiin oli osaamisen kehittämisellä.
AkavaWorksin kyselyssä yli puolet vastaajista kuitenkin totesi, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa kehittää osaamistaan. Parhaat tavat osaamisen kehittämiseen vaativat uudenlaista ajattelua. Tradenomiliiton TRAL ry:n erityisasiantuntija Tuomas Meriniemen mukaan listalle nousevat muun muassa monimuotoinen oppiminen, jossa otetaan huomioon erilaiset oppijat sekä tehdään jatkuvasta oppimisesta ketterää ja joustavaa.
Johtamislupaukset ja laaja vahvuusnäkemys tuovat esille yksilön ja työyhteisön vahvuudet
Ajatustorilla kuultiin kaksi konkreettista esimerkkiä osaamisen kehittämisestä työyhteisössä. Ensimmäinen käsitteli laajaa vahvuusnäkemystä (VOIMAKEHÄ®), jota on hyödynnetty Business College Helsingissä niin opettajien kuin oppilaiden osaamisten ja vahvuuksien kartoittamisessa ja kehittämisessä. Toisena esimerkkinä oli LähiTapiolan uudet johtamislupaukset, joiden avulla kehitetään yrityskulttuuria ja johtamisosaamista.
Business College Helsingissä on hyödynnetty laajaa vahvuusnäkemystä jo useamman vuoden ja se liittyy vahvasti osaamisidentiteettiin eli siihen, millainen käsitys yksilöllä on itsestään osaajana. Laaja vahvuusnäkemys eli VOIMAKEHÄ® on ohjauskonsepti, jossa vahvuudet luokitellaan kuuteen eri vahvuuteen: luonteenvahvuudet, kyvykkyydet, osaaminen ja taidot, kiinnostuksen kohteet, resurssit ja arvot.
”VOIMAKEHÄ®-työkalua on käytetty oppilaitoksessa osana yksilöllisiä vahvuuskeskusteluita muun muassa valinta- ja muutostilanteissa sekä opiskelijoiden urasuunnittelussa”, sanoo Business College Helsingin laatujohtaja ja vararehtori Heli Huotari.
Business College Helsingissä tiimitoimintaa on edistetty tiimien vahvuuskeskusteluilla ja tuotoksena on yksilölliset tiimitaulut, joita nyt on laadittu kahdeksassa tiimissä. Esimerkiksi opintotoimistossa on hyödynnetty konkreettisesti työntekijöiden vahvuuksia ja työtehtävät on jaettu niiden pohjalta. Tietotekniikasta kiinnostuneet hallinnoivat digitaalisia opintohallinnon palveluita ja vastaavasti kielitaitoisimmat vastaavat englanninkielisestä koulutuksesta. Toimiva tiimi tiedostaa jäsentensä vahvuudet ja hyödyntää niitä optimaalisesti tilanteen ja resurssit huomioiden.
LähiTapiolassa luotiin vuonna 2022 johtamislupaukset, jotka kiteyttävät yhtiöryhmän johtamisen tavoitteet ja antavat suuntaviivat esihenkilötyölle. Johtamislupausten luomisprosessiin osallistettiin koko henkilöstö. Kaikki saivat kertoa, mitä asioita he odottavat johtamiselta. Prosessin aikana LähiTapiolassa muodostui kolme johtamislupausta; johdan arvostavasti, johdan aktiivisesti ja johdan tavoitteellisesti. ”Prosessissa on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että johtamislupaukset saadaan oikeasti käyttöön arjessa, eivätkä ne vain jää tauluksi seinälle tai tiedoksi intraan”, muistuttaa LähiTapiolan HRD-päällikkö Sanna-Riikka Valtonen. Vuoden 2023 alusta lähtien johtamislupauksia onkin erilaisten työpajojen kautta otettu konkreettisesti osaksi ryhmän yhtiöiden toimintaa. Prosessi jatkuu vielä pitkään
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Generatiivinen tekoäly mullistaa työelämää sekä vaatii aivan uudenlaista osaamista
Miten finanssialan työpaikasta saa vastuullisen nuorten silmissä? FinanssiAkatemian hackathoniin osallistui yli 60 alan opiskelijaa
Kestävästä rahoituksesta tekoälyn hyödyntämiseen ja urapolkuihin – finanssialan OpeTETissä opetettiin opettajia
Osaamisen kehittäminen vaatii uutta ajattelua yksilön, työelämän ja yhteiskunnan tasolla
